Ohjusturma oli Naton stressitesti

18.11. 2:00

Ilkka-Pohjalainen kirjoittaa, että tiistain tapahtumat Puolan ja Ukrainan rajalla tihensivät varsin aiheellisesti ihmisten pulssia eri puolilla maailmaa.

”Przewodówin kylässä Puolan rajan tuntumassa kaksi siviiliä surmannut ilmatorjuntaohjus nosti Venäjän hyökkäyssodan uudelle tasolle. Ohjus osui Nato-maahan, mikä tekee tilanteesta poikkeuksellisen herkän.”

”Venäjä ilmoitti tuoreeltaan, ettei sillä ole mitään tekemistä Puolaan osuneen ohjuksen kanssa. Nato-lähteet puolsivat Venäjän ilmoitusta kertoessaan keskiviikkona, että kyse oli ukrainalaisesta ilmatorjuntaohjuksesta.”

”Kyse oli mitä todennäköisimmin vahingosta, eikä se tullut sodan asiantuntijoille yllätyksenä. Venäjä teki jälleen tiistaina laajoja ohjusiskuja eri puolilla Ukrainaa, joita Ukraina pyrki torjumaan parhaan kykynsä mukaan. Yksittäisen ohjuksen väärä reitti on ollut odotettavissa ja jopa todennäköistä.”

”Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä, mistä ohjus on tullut ja kuka sen on ampunut. – – Vastuu on Venäjällä, joka aloitti aggressiivisen hyökkäyksensä Ukrainaan helmikuun lopulla.”

”Puolan tapahtumat ovat muistutus siitä, että rankka hyökkäyssota on edelleen käynnissä Euroopan sydämessä. Tällä kertaa sen laajentumiselta vältyttäneen, mutta miten käy seuraavalla kerralla?”

Hämeen Sanomat korostaa, että ohjusturma on aivan eri asia kuin suunnitelmallinen ohjusisku.

”Sekavassa sotatilanteessa sattuu virheitä, jotka pahimmillaan johtavat traagisiin seurauksiin.”

”Ukraina käy puolustussotaa ja yrittää torjua siviiliväestöä murhaavia ohjuksia. Maan ilmatorjunta ei ole niin tarkkaa ja tehokasta kuin sen pitäisi. Siksi Ukraina tarvitsee lisää tukea taistelulleen.”

Savon Sanomien mukaan kylmäpäisyys ja maltti osoittautuivat viisaaksi tavaksi reagoida räjähdykseen.

”Puolan, Naton, Yhdysvaltojen ja Suomenkin päättäjien varovaisesti muotoillut reaktiot tapaukseen olivat paljonpuhuvia. Ne todistivat, että sodan laajenemisen pelko on sisäistetty erinomaisesti.”

Ilta-Sanomat muistuttaa, että Venäjän hyökkäyssodalla on monia mahdollisia eskaloitumisen polkuja.

”Yksi niistä on eskalaation spiraali, jossa tilanne riistäytyy nopeasti käsistä väärinymmärryksen tai vahingonlaukauksen vuoksi.”

”Tiistain välikohtaus oli eräänlainen stressitesti Natolle, jonka sotilaallisesti vahvimpiin ja Venäjään tiukimmin suhtautuviin jäsenmaihin Puola kuuluu. Nato selvisi testistä, sillä puolustusliitto toimi rauhallisesti ja provosoitumatta.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide