EU:n velkasääntöjä pitää uudistaa komission esityksen pohjalta

Jatkossa on varmistettava, että suomalainen kehysbudjetointi on linjassa Euroopan unionin sääntökehikon kanssa.

21.11. 2:00

Euroopan komissio esitti marraskuun alussa EU:n taloussääntöjen uudistamista. Sääntökehikkoa yksinkertaistettaisiin ja joustavoitettaisiin, ja maakohtaisuutta lisättäisiin. Vanha sääntökehikko on ollut vaikeaselkoinen, toimimaton ja epärealistinen.

Komission esitys lisäisi jäsenmaiden liikkumavaraa, mutta sääntöjen toimeenpano vahvistuisi. Yksittäisten vuosien sijaan katsottaisiin pidemmän aikavälin kehitystä. Jäsenmaiden velkaantumista tarkasteltaisiin maakohtaisesti investointitarpeet huomioon ottaen. Komissio painottaa, että sääntökehikon täytyy vastata energiaomavaraisuuden varmistamisen ja vihreän siirtymän investointivaatimuksiin.

Suomen suhtautuminen EU:n taloussääntöihin on ollut epäjohdonmukaista. Pitkän aikavälin linjana on ollut vastustaa EU:n yhteisvastuuta esimerkiksi yhteisen velan muodossa, mutta samalla on vaadittu EU:lta tiukempaa julkisen talouden sääntökehikkoa. Sääntöjen tiukempi noudattaminen olisi johdonmukaista, jos samalla lisättäisiin yhteisvastuuta. Tällöin EU:lle annettaisiin lisää budjettivaltaa, mutta myös vastuuta talouspolitiikasta.

Jos yhteisvastuuta halutaan välttää, on johdonmukaisempaa vaatia sääntökehikon joustavoittamista ja jäsenmaiden liikkumavaran kasvattamista. Tällöin jäsenmaille annettaisiin lisää julkisen talouden hoitamiseen liittyvää päätösvaltaa, mutta myös vastuuta siitä. Komission esitys perustuu pitkälti tähän. Jos Suomen tavoitteena on jatkossakin pyrkiä välttämään EU:ssa yhteisvastuuta, komission esityksiin kannattaa suhtautua myönteisesti.

Valtiovarainministeriön tuore raportti julkisen talouden ohjauksesta lähtee siitä, että julkisen talouden vahvistamiseen sitoudutaan selvästi kahden seuraavan vaalikauden aikana. EU-komission esitys taas lähtee siitä, että jäsenmaille annetaan aikaa sopeuttaa talouttaan ja että nyt pitää keskittyä puolustuksen vahvistamiseen, energiakriisin hoitoon sekä ilmastonmuutoksen ja luontokadon torjuntaan. Se vaatii mittavia julkisia investointeja, joiden lykkääminen julkisen talouden vahvistamisen nimissä voi koitua kohtalokkaaksi.

Komission esityksessä investoinnit mahdollistetaan aiempaa paremmin huomioimalla ne maakohtaisissa velkakestävyystavoitteissa. Valtiovarainministeriön raportissa ei esitetty investointien kohtelemista eri tavalla kuin muita menoja.

EU:n perussopimuksiin nojaavat 60 prosentin velka-aste ja kolmen prosentin alijäämäsääntö säilyvät komission esityksessä, mutta niiden merkitys pienenee. Jatkossa 60 prosentin velka-aste määrittää lähinnä, kuinka tarkasti taloussääntöjä valvotaan. Maat jaetaan kolmeen riskiryhmään: alle 60 prosentin alittavat valtiot ovat matalan riskiryhmän maita, 60–90 prosentin maat kuuluvat keskiryhmään ja yli 90 prosentin maat ovat korkeassa riskiryhmässä.

Suhtautuminen EU:n sääntöihin on ollut epäjohdonmukaista.

Komission esityksessä julkisen talouden ohjaus perustuu menokehyksiin, jossa ovat myös tulot eli pääasiassa verotus mukana. Valtiovarainministeriön raportissa ei otettu huomioon tuloja kotimaisessa kehysbudjetoinnissa. Tässäkin on selvä ero eurooppalaiseen ajatteluun.

Jatkossa on varmistettava, että suomalainen kehysbudjetointi on linjassa EU:n sääntökehikon kanssa ja että Suomessa vältetään päällekkäistä julkisen talouden ohjausta. Tulot on syytä ottaa huomioon myös kotimaisessa kehysbudjetoinnissa.

Komissio pyrkii puuttumaan myös eurokriisin taustalla oleviin vaihtotaseiden epätasapainoihin. On tärkeää varmistaa, että pidemmällä aikavälillä jäsenmaiden vienti ja tuonti ovat tasapainossa. Tämä on euroalueen tulevaisuuden kannalta erittäin oleellista.

Keskusteluun EU:n taloussäännöistä ja finanssipoliittisesta tilasta on syytä ottaa mukaan myös keskuspankit ja niiden harjoittama rahapolitiikka. Talouspolitiikan koordinaatio on avainasemassa sekä inflaation taltuttamisessa että pitkittyneen taantuman ehkäisemisessä.

Suomen on syytä olla aktiivinen, kun hyväksytään uusia EU:n talouspolitiikan raameja, joilla vastataan aikamme suurimpiin kysymyksiin.

Patrizio Lainà ja Anni Marttinen

Lainà on STTK:n pääekonomisti. Marttinen on Soste ry:n pääekonomisti.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide