Verkkoväkivalta yleistyy ja koskettaa erityisesti tyttöjä

Sukupuolittuneella verkkoväkivallalla on vakavia seurauksia tasa-arvokehitykselle.

25.11. 2:00

Verkossa tapahtuva väkivalta ja häirintä on viime vuosien aikana lisääntynyt. Verkossa ylläpidetään rakenteita, jotka antavat väkivallalle kasvumahdollisuuksia. Tarvitaan kehitystä vastakkaiseen suuntaan, jotta verkko olisi turvallinen paikka ja kaikilla olisi oikeus olla online. Nyt on korkea aika sitouttaa teknologiasektorin yritykset ja toimijat verkkoväkivallan vastaiseen työhön.

Kaikenlainen verkkoväkivalta on yleistynyt, mutta se kohdistuu erityisesti tyttöihin, naisiin ja vähemmistöihin kuuluviin henkilöihin. Verkkoväkivallan muotoja ovat esimerkiksi seksuaaliset viestit, uhkailu, trollaaminen tai henkilötietojen luvaton levittäminen. Kouluterveyskyselyn (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, 2021) mukaan 42 prosenttia lukioikäisistä tytöistä oli kokenut seksuaalista verkkohäirintää. Määrä on lähes kaksinkertaistunut kahden vuoden aikana. Verkkoväkivalta uhkaa naisten ja vähemmistöjen oikeuksien toteutumista. Väkivallan tarkoituksena on häpäistä ja hiljentää.

Ongelmaa kuitenkin vähätellään, ja häirinnän muodot ovat normalisoituneet. Väkivallan vastaisen työn tulee ulottua myös verkkoalustoille ja teknologiayritysten toimintaan. Työntekijöiden tietoisuuden lisääminen, ohjeiden laatiminen häirinnän kitkemiseksi ja tuen tarjoaminen häirintää kokeneille ovat keinoja puuttua asiaan. Teknologiasektorin toimijoiden aito ja näkyvä sitoutuminen inklusiivisuuteen ja nollatoleranssiin väkivallalle ovat merkittäviä askelia kohti muutosta. Sosiaalisen median alustojen tulee taata jokaiselle käyttäjälleen turvallinen tila, jossa ihmisoikeudet toteutuvat. Vastuun ei tule olla niillä, jotka kokevat häirintää.

Verkkoväkivallan tarkoituksena on häpäistä ja hiljentää.

Suomi on sitoutunut YK:n tasa-arvojärjestö UN Womenin Generation Equality -kampanjaan, jossa sillä on johtorooli teknologia ja tasa-arvo -toimintaryhmässä. Suomi tukee kampanjan tavoitteita yhteensä noin 150 miljoonalla eurolla, yhtenä tavoitteenaan verkkoväkivallan lopettaminen. Myös järjestöt ovat aktiivisesti edistäneet verkon turvallisuutta, mutta lopullisen vastuun tulee olla teknologiaa kehittävillä yrityksillä. Ne voivat osoittaa sitoutumisensa työhön myös värjäämällä somensa oranssiksi YK:n naisiin kohdistuvan väkivallan vastaisen Oranssit päivät -kampanjan ajaksi 25.11.–10.12.

Vihapuhe, rasismi ja väkivalta eivät kuulu sosiaaliseen mediaan. Turvallisten verkkoympäristöjen luominen ja syrjintään puuttuminen on paitsi kansainvälisten sopimusten ja Suomen sitoumusten mukaista myös kannattavaa taloudellisen ja demokraattisen kehityksen kannalta. Naisiin kohdistuvaan väkivaltaan tulee puuttua kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla.

Oona Kurppa

Katri Jalonen

YK:n viisivuotisen Generation Equality -kampanjan nuortenryhmäläisiä

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide