Parlamentaarinen työryhmä on lakien hautausmaa

Keskustan ehdotuksesta huolimatta saamelaiskäräjälakia ei lykätty työryhmään unohtumaan.

23.11. 2:00 | Päivitetty 23.11. 8:06

Hallitus tai ainakin puoluejohtajien viisikko kävi viime viikolla eräänlaiset käänteiset hallitusohjelmaneuvottelut.

Ennen hallituksen nimittämistä sovitaan hallitukseen lähtevien puolueiden kesken hallitusohjelmasta. Siinä on määrä sopia ainakin tärkeimmistä poliittisista linjauksista, joita hallitus aikoo toimikautensa aikana tehdä.

Monipuoluehallituksissa ja varsinkin kun – kuten yleensä – hallitus muodostetaan yli vasemmisto-oikeistorajan, joudutaan yleensä turvautumaan kompromisseihin: ”jos te saatte hallitusohjelmaan tuon teille tärkeän hankkeen, me haluamme vastapainoksi ohjelmaan tämän meille tärkeän asian”.

Viime viikolla käytiin siis hallitusohjelman purkuneuvottelut. Tältä hallitukselta jäävät antamatta niin vasemmistopuolueiden haluama arvonnousuvero kuin keskustan tavoittelema työttömyysturvan euroistaminenkin.

Saamelaiskäräjiä koskevan lain uusimisesta tuli hallituspuolueiden välille yllättävän suuri kiista. Vain keskustalla luulisi asiassa olevan oma etu eli kannatus pelissä, nimenomaan pohjoisissa vaalipiireissä. Saamelaiset taas herkästi riitelevät sekä keskenään että kaikkien ulkopuolisten kanssa.

Viime viikolla käytiin hallitusohjelman purkuneuvottelut.

Maa- ja metsätalousministeri Antti Kurvinen (kesk) ehdotti kiistaan jopa ikivanhaa kikkaa: siirretään asia parlamentaarisen – siis kaikkien eduskuntapuolueiden – työryhmän ratkottavaksi. Kurvinen on sen verran kokenut poliitikko, että hän varmaan ymmärtää, mikä on parlamentaaristen työryhmien ratkottavaksi joutuneiden lakiesitysten kohtalo. Ne saavat armeliaan unohduksen ilman aikomustakaan esityksen toteuttamisesta.

Yleensä hallitukselle vaikeat asiat haudataan ministerityöryhmiin ja oikein vaikeat tapaukset parlamentaarisiin työryhmiin. Työryhmille lykättävät asiat käsitellään useimmiten heti hallituskauden alussa. Hallituskautta on nyt niin vähän jäljellä, että Kurvisen ehdottama menettely olisi voinut lykätä saamelaiskäräjälain uudistuksen pitkälle seuraavan hallituskauden puolelle.

Hallituksen enemmistö päätti – keskustan vastustuksesta huolimatta – antaa saamelaiskäräjälaista esityksen, vaikka sitten riitaisana. Eduskunta ei välttämättä edes ehdi käsitellä esitystä.

Ainakin kahden edellisen hallituskokoonpanon keskinäinen sopu on käynyt hallituskauden mittaan niin vähiin, että samalta pohjalta ei ole edes harkittu jatkoa. Tuskin nytkään.

Kirjoittaja on HS:n pääkirjoitustoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide