Julkisen talouden ohjausjärjestelmä tukee päätöksentekoa

Muun muassa sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä huolehtiminen edellyttää, että julkista taloutta hoidetaan hyvin.

23.11. 2:00 | Päivitetty 23.11. 8:07

Valtiovarainministeriön työryhmä julkisti marraskuun alussa näkemyksensä julkisen talouden ohjauksen kehittämistarpeista. Aiheesta virisi hienoa keskustelua. Onkin tärkeää, että talous- ja finanssipolitiikan linjan lisäksi huomiota kiinnitetään myös poliittisten päättäjien käytössä olevaan työkaluvalikoimaan, kuten valtion menojen käyttöä ohjaavaan kehysjärjestelmään.

Työryhmämme näkemyksen mukaan julkisen talouden ohjauksen lähtökohtana tulee olla, että Suomi kykenee tulevina vuosina selviämään ottamastaan velasta. Ehdotimmekin, että hallituksen tulisi sopia pidemmän aikavälin velkakestävyystavoitteesta. Velkakestävyystavoite ja siitä johdetut toimet vaalikauden ajalle yhdistettyinä valtiontalouden menokehykseen ja hallitusohjelmassa sovittavaan vahvaan veropolitiikan linjaan muodostaisivat kokonaisuuden, jossa myös tulot olisivat aiempaa vahvemmin osana julkisen talouden ohjausjärjestelmää.

Valtiontalouden kehysjärjestelmä on tärkeä työkalu, jota tarvitaan myös jatkossa. Kuluvalle vaalikaudelle ajoittuneet kriisit ovat kuitenkin osoittaneet, että käytössämme oleva kehysjärjestelmä ei ole ollut kriisinkestävä. Perustukset ovat kunnossa, mutta kokonaisuutta on päivitettävä. Järjestelmän tulee olla hallittava, päätöksentekoa tukeva ja nykyistä yksinkertaisempi.

Tuleviin kriiseihin olisi asianmukaista varautua riittävällä budjettitalouden liikkumavaralla sekä erillisellä poikkeusmekanismilla. Tämä mekanismi olisi äärimmäinen ”hätäjarru”, jonka sisältö räätälöitäisiin tilanteen mukaan.

Lisäksi olisi välttämätöntä, että poikkeusmekanismin käyttöä ei rahoitettaisi pelkästään lisävelkaa ottamalla. Kriisin helpotettua voitaisiin siten palata takaisin polulle kohti pitkän aikavälin velkakestävyystavoitetta.

Työryhmämme ei esittänyt näkemystä siitä, minkä verran julkista taloutta tulisi vahvistaa. Seuranneessa keskustelussa olen nostanut esille valtiontalouden – joka on yksi osa julkista talouttamme – tilanteen. Valtiovarainministeriön alkusyksyn talousennusteeseen perustuen valtion alijäämä tulee kasvamaan muutamassa vuodessa ensi vuoden runsaasta kahdeksasta miljardista eurosta lähes kymmeneen miljardiin euroon, kun otetaan huomioon tehdyt meno- ja veropäätökset, kohoavat velanhoitomenot sekä väestön ikääntymisen luomat haasteet. Jos tätä suhteuttaa valtion talousarvion kokonaismenoihin, velalla katettaisiin yli kymmenen prosenttia menoista.

Kehysjärjestelmä ei ole ollut kriisinkestävä.

Julkisen talouden tasapainotusta voidaan tehdä menoja vähentämällä, tuloja lisäämällä ja työllisyyttä sekä talouskasvua tukevia rakenteellisia uudistuksia tekemällä. Talouskasvuun nojaamalla tasapainottumista ei ole mahdollista saavuttaa – ei etenkään, kun otetaan huomioon, että monet talouskasvua vauhdittavat rakenteelliset uudistukset vaikuttavat vasta pidemmällä aikavälillä. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttäisi valintojen – vaikeidenkin – tekemistä. Se, mitä pidetään tärkeänä ja mitä vähemmän tärkeänä, on täysin poliittisten päätöksentekijöiden käsissä.

Ehdotukseemme sisältyi linjaus talous- ja finanssipolitiikan hallitusohjelmakirjaukseksi. Se tarjoaa pohjan, jota päätöksentekijät voivat halutessaan hyödyntää kevään hallitusneuvotteluissa. Virkamiesten rooli on valmistella ja tehdä ehdotuksia – tunnistamme roolimme ja pitäydymme siinä. Se, millainen finanssipoliittinen sääntö- ja tavoitekehikko lopulta valitaan arjen työkaluksi, on poliittinen päätös – toki kansallisen ja EU:n lainsäädännön reunaehdot huomioiden.

Julkisen talouden hyvä hoito on edellytys monille tärkeille yhteiskuntapoliittisille tavoitteille, kuten sosiaalisesta ja ekologisesta kestävyydestä huolehtimiselle ja tulevien sukupolvien valintamahdollisuuksien turvaamiselle.

Toimiva julkisen talouden ohjausjärjestelmä mahdollistaa hyvän julkisen talouden hoidon ja tukee sitä, että poliittisilla päätöksentekijöillä on tukenaan riittävästi talouspoliittista liikkumavaraa.

Mika Niemelä

Kirjoittaja on valtiovarainministeriön budjettipäällikkö.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide