EU:n pakotteet eivät pelottaneet Venäjää

Venäjällä oli hyvät perusteet uskoa, että EU:n varoitukset ennennäkemättömistä pakotteista olivat vain bluffia.

24.11. 2:00 | Päivitetty 24.11. 6:40

Tasan yhdeksän kuukautta sitten Venäjän joukot vyöryivät Ukrainaan. Tapahtui se, mitä länsimaat olivat kuukausia pelänneet ja yrittäneet torjua pakotteiden uhalla. Venäjän kasatessa joukkoja Ukrainan rajoille EU uhkaili Venäjää ennennäkemättömän kovilla pakotteilla, jos Venäjä rikkoo Ukrainan alueellista koskemattomuutta.

Varoitukset kaikuivat kuuroille korville. Pelote ei toiminut, ja sille on helppo löytää ainakin kaksi syytä.

Ensimmäinen syy on, että taloudellinen hyvinvointi on korkeintaan toissijainen kysymys, kun Kremlin harhaiset nostalgikot tekevät Venäjästä jälleen suurta. Toinen ja tärkeämpi syy on, että Venäjällä oli kaikki perusteet pitää EU:n uhkauksia tyhjänä puheena.

Euroopan Unioni ryhtyi asettamaan Venäjälle talouspakotteita Krimin valtauksen jälkeen vuonna 2014, mutta verkkaisesti ja vastahakoisesti. Venäjä erotettiin G8-kokoonpanosta, ja asevienti maahan kiellettiin. EU kielsi tuonnin Krimiltä. Pakotteet olivat lähinnä kosmeettisia.

Linja kiristyi oikeastaan sattuman oikusta, matkustajakone MH17:n alasampumisen seurauksena heinäkuussa 2014. Alasampumisessa kuoli 298 ihmistä. Ei tiedetä, kuka laukaisunappia painoi, mutta Venäjällä oli sormensa pelissä: kone ammuttiin alas venäläisellä Buk-ilmatorjuntaohjuksella Venäjän hallitsemalta alueelta Itä-Ukrainassa.

Nyt EU on yllättänyt Venäjän ja itsensä.

Ilmeisesti MH17 ammuttiin alas vahingossa, mutta vasta tämä vahinkolaukaus ravisteli EU-johtajat unesta.

Pakotteet kiristyivät, mutta ne eivät edelleenkään merkittävästi haavoittaneet Venäjän taloutta. Venäjän ylläpitämä sota Itä-Ukrainassa jatkui vuodesta toiseen. Vuonna 2018 jalkapallon MM-kisat pidettiin Venäjällä ilman suurempia protesteja.

Ei siis ole mikään ihme, jos Venäjä tulkitsi EU:n uhkaukset bluffiksi. Venäjä saattoi myös luottaa siihen, että halvalla energialla voidellut edusmiehet Euroopassa kyllä varoittelisivat päättäjiä ja kansaa liian kovista pakotteista.

Pitää myös muistaa, että Kremlin kuvitelmissa Ukrainan sodan piti olla kolmen päivän erikoisoperaatio ja johtaa nopeaan vallanvaihtoon Kiovassa. Jos tässä olisi onnistuttu, sekin olisi luultavasti heikentänyt EU:n vastausta. Se olisi luonut osalle EU-maista kannusteen todeta Ukraina menetetyksi ja pakotteet tehottomiksi. Nyt valmius kovempiin pakotteisiin on kasvanut sodan pitkittyessä.

EU on yllättänyt Venäjän ja varmaan myös itsensäkin.

Kirjoittaja on HS:n taloustoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide