Helsinkiin tarvitaan avointa ja aidosti urbaania tilaa

Esplanadien alue on kokonaisuus, jota on suunniteltava herkällä korvalla.

Lämmin sää houkutteli ihmisiä Esplanadin puistoon kesäkuussa 2021.

24.11. 2:00

Helsingin keskustan historialliset maamerkit, tilat ja talot, patsaat ja puistot ovat tärkeitä kaupunkitunnuksia. Kantakaupunki on yhteinen urbaani olohuoneemme. Olemme herkkiä muutoksille, jos ne horjuttavat tapaamme olla kaupungissa, olla kaupunkilainen.

Jokaisella suuremmalla kaupungilla on oma ykköskatunsa, Pariisilla Champs-Elysées, Berliinillä Unter den Linden ja Wienillä Ringstrasse. Esplanadit ja sen puisto ovat Helsingin vanhinta kerrostumaa. Espan hotellit, ravintolat, kahvilat ja kaupat kuuluvat olennaisesti Stadin kaupunkikulttuuriin.

Tätä kokonaisuutta on suunniteltava herkällä korvalla. Jokaisen mielipide on tärkeä. Ei ole yhtä tapaa olla oikein kaupungissa, käyttää kaupunkitilaa tai saapua sinne. Paras kokonaisuus saadaan neuvottelemalla sekä kuuntelemalla kaupunkilaisia ja alueen yrittäjiä. Päättäjillä on siihen velvollisuus.

Keskustelu Esplanadeista on ollut keskustelua liikkumisesta: auto, jalankulku vai pyörä? Kaikkea on nähty Esplanadeilla. Liikennefunktio oli tärkeä jo katujen suunnitteluvaiheessa 1800-luvulla. Esplanadit yhdistävät kantakaupungin itä- ja länsiosat toisiinsa. Kaupunkialueen laajennuttua esikaupunkeihin Esplanadit säilyttivät Helsingin niemellä tämän tehtävänsä. Esplanadin puisto katuineen muodostui tärkeäksi oleskelun ja kaupunkipromenadien tilaksi.

Keskustelu Esplanadien kehittämisestä ei voi tapahtua vain liikenteen tai kiinteistötalouden ehdoilla. Tarvitaan laajempi ymmärrys 2020-luvun urbaanin kehityksen ja kasvun vaikutuksesta kantakaupunkiin, sen merkityksiin ja muotoihin. Helsinki on vihdoin suurkaupungistunut ja on muodostunut aluekeskuksia. Pasila on noussut toiseksi keskustaksi tavalla, jonka arkkitehti Eliel Saarinen hahmotteli metropolisuunnitelmissaan jo vuonna 1918.

Katse Euroopan vanhoihin suurkaupunkeihin auttaa, jos ideat ehtyvät.

Nyt on mietittävä Helsingin kantakaupungin roolia monipaikkaisen urbaanin rakenteen osana. Keskeinen kysymys on: mitä me asukkaat haluamme ja tarvitsemme? Katse Euroopan vanhoihin suurkaupunkeihin auttaa, jos ideat ehtyvät. Tarvitaan historiallisen ympäristön kunnioittamista ja siitä nousevaa elämyksellisyyttä, kauneutta ja esteettisyyttä. Tarvitaan kiireetöntä, avointa ja aidosti urbaania kaupunkitilaa, joka lisää ylpeyttä omasta kaupungista. Kun tämä ylpeys ja siihen liittyvä halu kokea yhteisöllisyyttä saadaan synnytettyä, tapahtuu kantakaupungin elpyminen. Elinkeinot ja kauppa reagoivat, jos väkeä ja kysyntää on.

Esplanadin puisto on edelleen tärkeä – on oltava tilaa huvikävelylle ja kohtaamisille. Esplanadien ohella tarvitaan muitakin promenadeja ja kävelyreittejä. Eteläsataman alue ja Kauppatori sekä Katajanokka ja Laivasillankadun ympäristö on tehtävä houkutteleviksi kaupunkitiloiksi eri-ikäisille helsinkiläisille. Promenadit kunniaan!

Pieni voi olla kaunista: vihersuunnittelulla ja istuinpenkeillä voi saada ihmeitä aikaan. Eurooppa opettaa, tässäkin asiassa. Tai Turku ja Tampere.

Laura Kolbe

Euroopan historian professori

Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luetuimmat - Mielipide