Etulinjan maana Suomi on Natossa saamapuolella

Nato-jäsenenä Suomen tärkeimmät tavoitteet kumpuavat neljästä maantieteellis-strategisesta realiteetista.

26.11.2022 2:00

Suomen ulkopoliittinen puheenparsi on perinteisesti korostanut maan linjan vakautta ja ennustettavuutta. Tänä vuonna Suomen toiminnassa ovat kuitenkin korostuneet toisenlaiset hyveet: reagointikyky ja ketteryys.

Harva näki alkuvuodesta 2022, että vuoden lopussa Suomi odottaa Nato-jäsenyyshakemuksensa viimeisiä ratifiointeja ja valmistelee Nato-politiikkansa suuntaviivoja. Suomen Nato-päätöksen taustalla oli Venäjän hyökkäys Ukrainaan. Sen myötä kuva Suomen uhkaympäristöstä muuttui ja julkinen mielipide kallistui vahvasti Nato-jäsenyyden kannalle.

Venäjän hyökkäys osoitti karusti, miten ydinasevaltio voi hankkia itselleen toimintavapautta sellaista maata vastaan, jonka suojana ei ole ydinsateenvarjoa. Samalla on nähty, että sotilasliittoon kuulumattoman maan saama sotilaallinen tuki voi kahdenvälisessä sodassa Venäjää vastaan rajoittua materiaaliapuun.

Venäjän aggressio synnyttikin Suomessa eräänlaisen ”pidäkevajeen” – jaetun näkemyksen aiempien turvallisuusratkaisujen riittämättömyydestä suhteessa Venäjän kasvaneeseen uhkapotentiaaliin. Suomi pyrkii nyt sotilaallisella liittoutumisella täyttämään vajetta. Miten se tehdään? Mitä Suomi Natosta tavoittelee?

Nato-politiikan rakentaminen alkaa toden teolla vasta, kun Suomi on virallisesti Naton jäsen. Suomen näkemykset syntyvät maan ottaessa kantaa Natossa esiin tuleviin kysymyksiin, mutta niitä muovaavat myös hallitusohjelmien ja selontekojen linjaukset. Tärkeä osa Nato-politiikkaa on omien näkemysten sovittaminen liittolaisten kantoihin ja Naton linjauksiin.

Vaikka Suomen Nato-politiikan sisältö on vielä pitkälti määrittämättä, suuntaviivoja voidaan jo hahmotella. Suomen tärkeimmät tavoitteet kumpuavat neljästä maantieteellis-strategisesta realiteetista.

Suomi on Itämeren valtio, jonka huolto ja hyvinvointi ovat riippuvaisia vapaasta merenkulusta. Lisäksi Suomella on vahvoja turvallisuuspoliittisia intressejä Baltiassa. Etenkin Viron alueellinen koskemattomuus vahvistaa Suomen eteläosien turvallisuutta.

Arktisena maana Suomi on osa arktisen alueen geopoliittista asetelmaa. Lappi sijaitsee Venäjälle strategisesti tärkeän Kuolan niemimaan ja Natolle olennaisen Norjan rannikon välissä. Naton näkökulmasta Pohjois-Atlantin merireittien puolustaminen alkaakin jatkossa Suomesta. Jaetut intressit pohjoisessa sitonevat Suomea, Ruotsia ja Norjaa entistä tiiviimmin yhteen.

Venäjän aggressio synnytti Suomessa ”pidäkevajeen”.

Suomesta tulee Naton etulinjan valtio, joka sijaitsee lähellä Venäjän tärkeitä strategisia alueita, Pietarin ympäristöä ja Kuolan niemimaata. Suomi on maa, jota suojatummassa asemassa olevien liittolaisten odotetaan mahdollisessa sotatilanteessa tukevan.

Nato-politiikkaa muovaa myös Suomen vaikea saavutettavuus. Sotilaallisten vahvistusten pääsyä Suomeen hankaloittaa Itämeri-riippuvuuden lisäksi Manner-Eurooppaan johtavien maa- ja raideyhteyksien puute. Ruotsin ja Norjan merkitys Suomen huoltovarmuudelle korostuu entisestään.

Nato-Suomea kiinnostaa sotilasliiton kyky ylläpitää uskottavaa pelotetta Pohjois-Euroopassa ja kyky toimia siellä konfliktitilanteessa. Se edellyttää Natolta riittävää sotilaallista voimaa, tarkoituksenmukaisia komentorakenteita sekä Pohjois-Euroopan puolustusta koskevien operatiivisten suunnitelmien laatimista ja niiden säännöllistä harjoittelemista. Naton valmius puolustaa merenkulun vapautta Itämerellä on Suomelle elintärkeää. Natolla on lisäksi oltava kyky siirtää joukkojaan tarvittaessa sen koillisreunalle Suomen tueksi.

Etulinjan maana Suomi on Natossa saamapuolella. Suomeen kohdistuu myös odotuksia, jotka eivät koske vain oman alueen puolustamista. Liittolaiset olettavat Suomen ylläpitävän korkeaa määrärahatasoa, tarjoavan Natolle omaa erityisosaamistaan ja kehittävän puolustusvalmiuksiaan.

Natoa kiinnostaa muun muassa maavoimakyky, joka on lähetettävissä eri puolille liittokuntaa. Suomelta todennäköisesti odotetaan myös osallistumista Naton yhteisen puolustuksen rauhan ajan tehtäviin.

Matti Pesu ja Tuomas Iso-Markku

Kirjoittajat ovat tutkijoita Ulkopoliittisessa instituutissa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide