Jos kouluruoka ei maistu, se ei välttämättä kerro oppilaiden nirsoudesta

Lapset saataisiin syömään kouluruokaa, jos niin todella haluttaisiin.

1.12.2022 2:00 | Päivitetty 1.12.2022 6:20

Kirjoitin vähän aikaa sitten jutun (HS 1.11.) kouluruoasta. Jutussa kerrottiin, kuinka oppilaat livahtavat välitunneilla kauppaan, koska ruoka ei maistu.

Pian jutun kommenttikenttä täyttyi palautteesta, jossa kouluruokaa välttelevien oppilaiden arveltiin olevan nirsoja.

Voi olla, että osa oppilaista onkin. Omien kokemusteni perusteella sanoisin, että kyse on muustakin.

Minulla on neljä lasta, jotka syövät kotona hyvin. Koulussa he eivät välttämättä syö mitään. Tottumattomuudesta uusiin makuihin ei ole kyse, sillä minulla on ollut vuosien ajan tapana kokeilla joka viikko yhtä uutta ruokaa.

Meillä on kotona usein periaatteessa samoja ruokia kuin koulussa, mutta käytännössä kyse on eri ruoista. Ero tulee siitä, miten ja millaisista aineksista ruoka valmistetaan.

Kun kouluruokaa yritetään tehdä mahdollisimman halvalla ja terveellisesti, yhtälö ei toimi. Tekemäni kalakeitto voittaa koulun kalakeiton, koska siinä on enemmän kalaa ja loraus kermaa. Mutta hintaa sille tulee enemmän kuin kouluannokselle.

Esimerkiksi vuonna 2021 Vantaa käytti yhteen annokseen 1,77 euroa. Se on hyvin vähän.

Oppilaiden ruokakauppakäynteihin on muitakin syitä kuin se, että kouluruoka ei maistu.

Kun kävin juttukeikalla maistamassa kouluruokaa, söin kaiken mitä tarjottiin. Oli kasvisruokapäivä: listalla oli kurpitsakeittoa, sämpylä ja omenapiirakkaa.

Ruoka oli syötävää, mutta kevyttä. Jo parin tunnin kuluttua olin nälkäinen, vaikka en tehnyt muuta kuin istuin. Minä en enää kasva kuin sivusuuntaan, toisin kuin kiivaimmassa kasvuvaiheessa olevat teinit.

Kasvisruokapäivä luo vastakkainasettelua.

Olen samaa mieltä kuin juttuun haastattelemani Valtion ravitsemusneuvottelukunnan pääsihteeri Arja Lyytikäinen, joka ei kannata pelkkiä kasvisruokapäiviä. Kasvisruoka on joillekin liian kevyttä, ja kasvisruokapäivä luo turhaa vastakkainasettelua sekasyöjien ja kasvissyöjien välille.

Muutama vuosi sitten Vantaan Veromäen koulussa tehtiin pilottikokeilu, joka liittyi Opetushallituksen Kaikki syö -hankkeeseen. Koululaisille tarjottiin enemmän heidän lempiruokiaan. Tarjolla oli esimerkiksi pinaattilettuja ja makaronilaatikkoa. Menekki kasvoi niin valtavasti, että ruoka loppui usein kesken.

Kokeilu todisti sen, että koululaiset saadaan syömään, jos halutaan. Kyse onkin siitä, halutaanko. Ehkä helpompaa on syyttää nirsoja oppilaita kuin tunnustaa, että maistuvaan ruokaan ei haluta laittaa lisää rahaa tai muutenkaan panostaa.

Jonna Hovi-Horkan

Kirjoittaja on HS:n kaupunkitoimittaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide