Kansainvälisten osaajien houkuttelu vaatii valtion ja kaupunkien kumppanuutta

On valitettavaa, että rahoitus kaupungeille Talent Boost -ohjelman toimeenpanemiseksi on ollut epävarmaa.

29.11.2022 2:00

Työ- ja elinkeinoministeriön ja Business Finlandin asiantuntijat esittelivät Helsingin Sanomissa (25.11.) hallituksen toimia ja suunnitelmia kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi Suomeen.

Kun työikäinen väestömme kutistuu väestöennusteiden mukaan ilman kansainvälistä liikkuvuutta vuoteen 2050 mennessä 630 000 hengellä, on helppoa yhtyä ajatukseen siitä, että kansainväliset osaajat ovat tärkeitä Suomen tulevan elinvoimaisuuden ja hyvinvoinnin kannalta. Osaajia pyritään houkuttelemaan erityisesti Intiasta, Brasiliasta, Turkista ja Vietnamista. Jutussa haastatellun Business Finlandin johtajan Laura Lindemanin mukaan ”osaajat seuraavat osaajia”. Näen itse asian samalla tavalla.

Suomessa asuvista intialaisista 68 prosenttia asuu pääkaupunkiseudulla ja 32 prosenttia Espoossa. Tutkimukset ovat osoittaneet, että monilla Espooseen Intiasta muuttavilla – etenkin miehillä – on hyvin suuret tulot. He ovat Suomelle ja Espoolle tärkeitä veronmaksajia. Joulukuussa julkaistava uusi tutkimusraportti antaa asiasta tarkempaa tietoa.

Kaikki eivät kuitenkaan jää maahamme pysyvästi, vaan monet jättävät Suomen jo muutaman vuoden jälkeen. Uusien osaajien houkuttelun lisäksi on tärkeää tukea Suomeen tulleiden asettautumista ja sitä, että aiempaa useampi jäisi tänne pitkäksi aikaa töihin.

Intialaisten lisäksi osaavat maahanmuuttajat ovat laajemminkin yhä tärkeämpi elinvoiman kasvun ja työvoiman saatavuuden osatekijä pääkaupunkiseudulla. Espoossa asui Tilastokeskuksen tietojen mukaan vuonna 2020 ammattinimikkeillä ”johtajat, erityisasiantuntijat, asiantuntijat” 9 563 ulkomaalaistaustaista työllistä. Kasvua kertyi edelliseen vuoteen verrattuna 10 prosenttia ja vuosikymmenen alkuun verrattuna 145 prosenttia.

Osaamista on toki monenlaista, eikä ole viranomaisten tehtävä jakaa maahanmuuttajia osaajiin ja ei-osaajiin. Kukin työnantaja on itse paras taho arvioimaan sitä, kuka on ”osaaja” omia työvoimatarpeita varten. Korkeakoulutettujen työntekijöiden asiantuntijatehtävissä Suomi pääsee kuitenkin nauttimaan omien tai muiden maiden tekemien koulutusinvestointien hyödyistä.

Valtioneuvoston Talent Boost -toimenpideohjelman mukaan ”kansainvälisten osaajien houkuttelu, asettautuminen, integroituminen ja osaamisen hyödyntäminen vaativat valtion, kaupunkien, oppilaitosten, yritysten ja muiden toimijoiden saumatonta ja pitkäjänteistä, ekosysteemistä yhteistyötä”. Tästä näkökulmasta on valitettavaa, että rahoitus kaupungeille ohjelman toimeenpanemiseksi on ollut lyhytjänteistä ja epävarmaa. Ensi vuonna hallitus leikkaa tämän rahoituksen määrää 66 prosentilla.

Jotta voisimme onnistua Suomen tulevaisuuden kannalta tärkeän Talent Boost -toimenpideohjelman tavoitteissa, tarvitsemme pitkäjänteistä kumppanuutta valtionhallinnon ja niiden kaupunkien välille, joissa suurin osa Suomen kaipaamista kansainvälisistä osaajista asuu ja työskentelee.

Teemu Haapalehto

maahanmuuttoasioiden johtaja

Espoon kaupunki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide