Kuten olemme monista lähteistä kuulleet, Suomessa on pulaa hoitotyöntekijöistä varsinkin vanhustyössä, mutta myös muualla. Kehitys on jatkunut jo huolestuttavan kauan, mutta onneksi tähän ongelmaan ollaan pikkuhiljaa löytämässä myös ratkaisuja.
Yksi esille tullut idea onkin perin yksinkertainen: lisätään toimia, joilla tuetaan asiakkaiden toimintakykyisyyttä ennaltaehkäisevästi erityisesti päivittäisten toimintojen osalta, jotta pystytään estämään tai ainakin viivyttämään vaativampien hoitojen tarvetta. Tämä ajatus ja siten hoiva-avustajien tärkeys on ilahduttavasti otettu huomioon myös hallituksen budjettiriihessä, jossa päätettiin vuosina 2023–2025 kouluttaa 2 500 uutta hoiva-avustajaa. Tämä päätös on todella tärkeä ja antaa suuntaa ennaltaehkäisevien palveluiden tulevaisuudelle, joissa hoiva-avustajien rooli tulee olemaan merkittävä.
Hoiva-avustajan koulutus kestää noin vuoden ja se koostuu kahdesta sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon (=lähihoitajan tutkinto) osasta. Tämä mahdollistaa jatkopolun muun muassa lähihoitajatutkintoon. Onkin tärkeää, että hoiva-avustajat ovat luonteva osa sote-palveluiden ammatillista kokonaisuutta, myös koulutuksen näkökulmasta.
”Hoiva-avustajat eivät pääsääntöisesti osallistu lääkehoitoon.
Hoiva-avustajan työ on avustavaa työtä, ja se sijoittuu pääsääntöisesti juuri vanhustyöhön. Hoiva-avustajan tehtävät liittyvät asiakkaiden perustarpeista huolehtimiseen. Työ voi olla esimerkiksi siivoamista sekä auttamista päivittäisessä hygieniassa ja peseytymisessä, ruokailussa, pukeutumisessa ja liikkumisessa. Hoiva-avustajat eivät pääsääntöisesti osallistu lääkehoitoon, vaan takaavat lähi- ja sairaanhoitajille mahdollisuuden toteuttaa esimerkiksi turvallista, lakisääteistä ja yksilöllistä lääkehoitoa, yhteistyötä omaisten kanssa ja saattohoitoa sekä erilaisia kirjallisia töitä.
Paljon on keskustelua käyty myös vanhusten yksinäisyydestä ja masennuksesta. Nykyisellä työtahdilla lähi- tai sairaanhoitajien aika ei yksinkertaisesti riitä olemaan niin paljon läsnä kuin tarvetta olisi. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänä vuonna tehdyn Vanhuspalveluiden tila- seurannan mukaan hoiva-avustaja voi tehdä välitöntä asiakastyötä (esimerkiksi hoivaa ja huolenpitoa sekä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviä ja ylläpitäviä tehtäviä) jopa noin 80 prosenttia työajastaan, joten heidän työpanoksensa on merkittävä.
Sosiaali- ja terveysministeriön kansallisessa ikäohjelmassa puhutaan paljon ennaltaehkäisevästä työstä. Siinä tavoitteena on muun muassa ikäihmisten säilyminen toimintakykyisenä pidempään, tarkoittaen sekä fyysistä, psyykkistä, että sosiaalista toimintakykyä. Tämä tarkoittaa moniammatillista yhteistyötä eri sote-alan toimijoiden kanssa ja tässä yhteistyössä hoiva-avustajilla on oma tärkeä ammattiroolinsa osana palveluketjua.
ammattialatoiminnan asiantuntija
Julkisten ja hyvinvointialojen ammattiliitto JHL
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.