Yläkoulu hukkasi lukutaidon opettamisen

Mediakasvatusta tarvitaan, mutta se ei missään nimessä saa korvata pitkän tekstin lukemista.

Riittävän lukutaidon kuuluu olla kaiken opetuksen keskiössä.

28.11.2022 15:00

Nuoret eivät saa enää koulussa tarvitsemaansa tukea lukutaitonsa kehittämiseen. Nuorten lukutaidon kehittäminen vaatii pitkien tekstien lukemista. Pitkät tekstit kasvattavat erityisesti sanavarastoa, lukunopeutta ja kykyä rauhoittua tekstin ääreen. Juuri näissä taidoissa nuorilla on puutteita. Onkin erikoista, että Opetussuunnitelman perusteet jättää pitkien tekstien lukemisen vähälle huomiolle.

Peruskouluopetus nostaa lukutaidon sijaan esille monilukutaidon. Monilukutaidossa tekstiksi ei käsitetä vain kirjoitettua kieltä. Teksti voi olla esimerkiksi video, kuva, numerosarja tai sanojen ja kuvien yhdistelmä. Monilukutaito on terminä ongelmallinen, sillä se vie huomion pois varsinaisesta lukemisesta. Kuvien ja videoiden tutkiminen ei kehitä lukunopeutta tai sanavarastoa. Mediakasvatusta tarvitaan, mutta se ei missään nimessä saa korvata pitkän tekstin lukemista.

Pitkän tekstin lukemisen pitäisi päästä oikeuksiinsa edes suomen kielen ja kirjallisuuden osiossa. Kirjallisuuden tuntemus ja lukuharrastus on kuitenkin vain yksi tavoite suomen kielen päättöarvioinnin 17 osa-alueesta. Muita alueita ovat hieman lyhentäen muun muassa vuorovaikutus, ryhmäviestintä, esiintymistaito, monilukutaito, asia- ja mediatekstit, fiktiivisten tekstien tulkinta, tiedonhankinta, eettinen viestintä sekä kielen merkitys. Sisällöt ovat laajoja ja keskenään erilaisia. Opettaja ei voi mitenkään keskittyä lukutaidon kehittämiseen.

Lukutaidon merkitystä lyttää myös se, että suomen kielen kaikki 17 arvioitavaa osa-aluetta ovat keskenään tasa-arvoisia. Koska pitkän tekstin lukeminen on vain yksi 17 osa-alueesta, suomen kielen päättöarvosana ei enää kuvaa oppilaan lukutaitoa. On täysin mahdollista, että oppilaalla on suomen kielestä ja kirjallisuudesta arvosana 7, mutta hän on heikko lukija. Lukemisen sijaan hän esimerkiksi osaa esiintyä hyvin.

Nykyinen arviointi ei kannusta lukemaan.

On virhe jättää pitkän tekstin lukemisen arvioiminen vähäiseksi. Päättöarvosana kriteereineen kertoo opettajalle oppiaineen keskeisistä sisällöistä. Arvioinnin tehtävä on kuvata oppilaan osaamista ja kannustaa oppimaan tiettyjä taitoja, vaikkapa juuri lukemista.

Lukutaidon eteen täytyy tehdä töitä ja oppilaan kuuluu saada vaivannäkönsä esille todistuksessa. Päättöarvosana ei saisi missään nimessä olla vain monen erilaisen osa-alueen keskiarvo, vaan sen täytyy kriteereineen kertoa, minkä taitojen oppiminen on tärkeää. Nykyinen arviointi ei kannusta lukemaan.

Opetussuunnitelma kaipaa muokkausta. Pitkän tekstin lukeminen kuuluu saada esille ja erottaa selvästi monilukutaidon käsitteestä. Suomen kielessä ja kirjallisuudessa tärkeimmät tavoitteet pitää tehdä näkyviksi. Kaikki osa-alueet eivät voi olla keskenään tasa-arvoisia.

Lukutaito menee muun edelle. Se voisi olla jopa kokonaan oma arvosanansa. Riittävä lukutaito ei voi olla vain etäinen, hatara toive rivien välissä. Sen kuuluu olla kaiken opetuksen keskiössä.

Tuire Vuori

suomen kielen ja kirjallisuuden

sekä historian ja yhteiskuntaopin opettaja

Nokia

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide