Ikean lähtö on järkyttänyt monia venäläisiä enemmän kuin sota

Länsiyrityksistä Ikea oli luultavasti venäläisille rakkain, mutta senkään lähtö ei ole saanut kyseenalaistamaan hallinnon toimia. Kuluttaminen jatkuu kotimaisissa liikkeissä.

29.11.2022 2:00 | Päivitetty 29.11.2022 6:18

Venäläisen keskiluokan kodeista on tullut suomalaiselle kyläilijälle parissa­kymmenessä vuodessa koko ajan tutumman oloisia.

Ruusupuun väriset huonekalut ovat vaihtuneet Ikean koottaviin valkoisiin kalusteisiin, ja seinille on ripustettu sisustustauluja itämaisen näköisen maton sijaan.

Syypää kotien sisustuksen yhdenmukaistumiseen on Ikea.

Tutkivan journalismin Bellingcat-ryhmän Venäjän-tutkijan Christo Grozevin haastattelusta (HS 26.10.) jäi mieleen viimeinen virke: Yandexin [Venäjän suurin hakukone] yksi suosituimmista kysymyksistä on koko sodan ajan ollut ’milloin Ikea palaa Venäjälle’.”

Ikean ovien sulkeutuminen vaikuttaa kieltämättä järkyttäneen monia venäläisiä enemmän kuin hyökkäyssota Ukrainassa.

Ruotsalaisjätti ehti toimia Venäjällä 22 vuotta. Sen tuotteet ovat olleet Venäjällä valtava menestys.

Sekä ensimmäisen liikkeen avautuminen Moskovassa vuonna 2000 että parinkymmenen eri puolilla maata sijainneen myymälän sulkeminen tämän vuoden maaliskuussa aiheuttivat ryntäyksen.

Seisoin sulkemispäivänä muutaman sadan metrin mittaisessa jonossa yhteen pääkaupungin ”Mega-Ikeoista”. Jäin monien muiden tavoin nuolemaan näppejäni.

Poliisit vartioivat Ikean ulko-ovea, josta jonottamiseen turhautuneet venäläiset yrittivät sisään. Myymälästä valui ulos asiakkaita täyteen lastattujen rahtikärryjen kanssa. Eräs nainen oli ostanut 300 kynnysmattoa.

Kulttuuriantropologi Ljubava Šatohinan mukaan venäläisiä eivät ole vetäneet Ikeaan ainoastaan houkuttelevat tuotteet ja suhteellisen edulliset hinnat.

Niiden lisäksi venäläisiä on kiinnostanut tutustua ”toisenlaiseen” eli läntiseen elämäntapaan ja kuluttamiseen.

”Ruplakriisi on vähentänyt rajusti matkustamista, joten vierailusta Ikeaan on tullut kotimainen ikkuna länsimaailmaan”, Helsingissä strategisen konsultoinnin Gemic-yrityksessä työskentelevä Šatohina kirjoitti neljä vuotta sitten.

Venäläisessä mediassa on tänä vuonna pohdittu psykologien voimin, miten venäläiset oikein selviävät Ikean lopullisesta vetäytymisestä Venäjältä.

Yhden psykologin mukaan Ikean lähtö aiheutti monissa jonottajissa neuvostoajoilta kumpuavaa atavistista pelkoa pulasta ja tyhjistä hyllyistä.

Venäjälläkin vietettiin ”mustaa perjantaita”.

Toisen asiantuntijan mukaan Ikea antoi venäläisille tunteen osallisuudesta, kun he saivat tehdä myymälässä kaiken itse: valita ja mitata tuotteet, hakea ne hyllystä, viedä kotiin ja koota.

Ikean jonossa moskovalaiset sanoivat ymmärtävänsä lähdön syyn, mutta vakuuttivat selviävänsä menetyksestä. Niin näyttää käyneenkin.

Moskovalaisissa ostoskeskuksissa vietettiin viikonloppuna amerikkalaista kulutusjuhlaa, ”mustaa perjantaita”. Edes Ikean lähtö ei ole saanut venäläisiä kyseenalaistamaan hallintonsa toimia. Sen sijaan venäläisissä kodinliikkeissä ovi kävi tiuhaan.

Kirjoittaja on HS:n Moskovan-kirjeenvaihtaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide