Suomen suuria asekauppoja on hyvä perustella

1.12.2022 2:00

Kaleva toteaa, että Suomi hankkii nyt aseita ulkomailta ja kotimaasta hurjaan tahtiin.

”Tiistaiaamun uutinen Yhdysvalloista kertoi liittovaltion hyväksyneen reilun 300 miljoonan euron arvoisen mahdollisen asekaupan Suomeen. Kaupassa Suomi on tarjoutunut ostamaan enintään 40 kappaletta Sidewinder AIM-9X-ohjuksia ja 48 kappaletta AGM-154-liitopommeja.”

”Kyseessä on iso puolustusvälinekauppa, mutta samalla se on jatkumoa viime aikojen toinen toistaan seuranneille päätöksille. Vain neljä viikkoa sitten Yhdysvaltain ulkoministeriö hyväksyi arviolta 515 miljoonan euron arvoisen mahdollisen asekaupan Suomeen. Kohteena on yhteensä 400 raskaan raketinheitinjärjestelmän rakettikasettia. Syksyn mittaan on tehty muun muassa päätökset hankkia kenttäradioita Israelista 24 miljoonalla eurolla, kertasinkoja 58 miljoonalla, tykistön 155 millimetrin pitkän kantaman laukauksia 13 miljoonalla, panssarihaupitseja Koreasta 134 miljoonalla, laivatykin ammuksia 13 miljoonalla ja kenttäradioita oululaiselta Bittium oyj:ltä viidellä miljoonalla eurolla.”

”Järeän luokan päätös on tiedossa myös ensi vuoden alkupuolella, kun tulossa on päätös ilmatorjunnan korkeatorjuntajärjestelmästä.”

”Ukrainan sota on osoittanut, että Suomi on tehnyt viime vuosina viisaita hankintoja. Ukraina on kaivannut ja osin saanutkin puolustustaisteluunsa aseita, joita Suomella jo nyt on.”

”Yhtenäisyys maan turvallisuutta koskevissa asioissa on hyvästä, mutta kriittisten äänien vaikeneminen ei ole kultaa. Mitä isompi hankinta, sitä paremmin se pitää perustella niin kansalaisille kuin esimerkiksi kansanedustajille.”

Kauppalehti pahoittelee, ettei teknologia-alan työehtosopimusneuvotteluissa ole tapahtunut edistystä, vaikka neuvoteltu on jo kuukausia.

”Neuvottelujen pitkittäminen inflaation vuoksi on ajanhukkaa. Indeksitarkistuksia on Suomessa tehty tarvittaessa ennenkin keskellä sopimuskautta.”

”Teknologiateollisuuden ja Teollisuusliiton neuvottelujen takkuaminen on ongelma, koska se vaikuttaa kaikkiaan muihinkin sopimusaloihin. Jos ja kun sopimukset tehdään vientiteollisuuden kalkyyleja noudattaen, mikään taho ei halua tehdä sopimusta ennen kuin vientiteollisuuden palkkaratkaisu on selvä.”

”Kysyä voi, onko tilanne oikeasti kaikkien työnantajien tai työntekijöiden etu. Suomen kansantalous elää vahvasta viennistä, mutta vientivetoinen neuvottelumalli vaatii sitä, että malli toimii. Siksikin kunta-alan sopimusten sitominen vientialan palkankorotuksiin nähtiin ongelmaksi jo sopimusta tehdessä.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide