Kaupungit tulee suunnitella kriisinkestävämmiksi

Nyt olisi aika ryhtyä kehittämään luonnonmukaisesti älykkäitä rakennuksia, kortteleita ja laajempaakin yhdyskuntasuunnittelua.

Helsingin Jätkäsaaressa rakentaminen on melko tiivistä.

26.12.2022 15:00

Talvisodan ei koskaan pitänyt syttyä, Tšernobylin ydinvoimalan räjähtää, Venäjän hyökätä Ukrainaan eikä hakkereiden ja myrskyjen päästä kaatamaan sähköverkkoja. Ja tuskin kriisit loppuvat tähän. Kaupunkimme ovat edistyneen, mutta valitettavasti haavoittuvan teknologian varassa.

Kun tsunamin ja Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden jälkeen olin mukana suunnittelemassa paria jälleenrakennushanketta Japanissa, keskusteltiin paljon yhdyskuntien kriisinkestävyydestä. Tavoitteeksi asetettiin korttelirakenne, joka pystyy toimimaan autonomisesti – irti kaikista verkoista – kaksi viikkoa.

Tällainen kestävä kortteli perustuu omavaraiseen infraan sekä kiinteistön ohjaustekniikkaan, jonka toiminta ei riipu internetyhteyksistä. Lisäksi talotekniikassa pitäisi olla ainakin mahdollisuus käsikäyttöiseen toimintaan, esimerkiksi koneettomaan ilmanvaihtoon.

Nykyistä energiajärjestelmäämme tulisi täydentää pienimuotoisella yhdistetyllä lämmön ja sähkön tuotannolla, jota on jo kehitetty Suomessakin. Hajautettu tuotanto lisää sähkönsaannin varmuutta sähkökatkoksia ajatellen ja voisi maaseudulla ainakin osittain olla vaihtoehto kalliille maakaapeloinnille. Energiayhtiöille tällaisten lämpö-sähköpakettien myynti ja polttoainehuolto voisivat olla uusi markkina-alue. Keskitetysti ohjattuna hajautettu mikrotuotanto toimii ”virtuaalivoimalana”, säätövoimana valtakunnanverkkoon.

Kaupunkimme ovat haavoittuvan teknologian varassa.

Kriisinkestävyyttä lisäisi huomattavasti myös kaupunkirakenne, jossa palvelut ja työpaikat sijaitsevat kävely- tai pyöräilymatkan etäisyydellä asumisesta. Valitettavasti olemme kulkeneet juuri päinvastaiseen yhdyskuntarakenteeseen. Samalla hiilijalanjälkemme on moninkertaistunut vauhdittaen haitallista ilmastonmuutosta.

Yhdistettynä ekologisiin tavoitteisiin tämä kaikki edellyttää uudenlaista kaupunkisuunnittelua ja arkkitehtuuria. Huomattavia kehityspanoksia on sijoitettu älykkäiden kortteleiden ja smart city -hankkeiden kehittämiseen, jotka kaikki perustuvat pitkälle vietyyn teknologiaan.

Nyt olisi aika ryhtyä kehittämään luonnonmukaisesti älykkäitä rakennuksia, kortteleita ja laajempaakin yhdyskuntasuunnittelua. Maailmanlaajuisesti tällaisesta kustannuksiltaan edullisesta, vähemmän teknologiaa vaativasta osaamisesta voisi tulla merkittävä vientituote.

Lukuisat esimerkit osoittavat, että yksinkertaisen teknologian elinkaarenaikaiset käyttö- ja huoltokustannukset muodostuvat edullisiksi. Eikä talotekniikkaa tarvitsisi uusia kahdenkymmenen vuoden välein tai purkaa alle satavuotiaita rakennuksia ”vanhanaikaisina”.

Kimmo Kuismanen

tekniikan tohtori, arkkitehti-SAFA

Oulu

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide