Yritysten kannattaa ottaa myös nuoria oppisopimuskoulutukseen

Koulutus saa aikaan muun muassa työtapojen tarkastelua, työntekijöiden keskinäistä verkostoitumista ja oman ja muiden työn arvostusta.

2.1. 2:00

Helsingin seudun kauppakamarin jäsenkyselyyn vastanneista 369 yrityksestä 71 prosenttia ilmoitti kokevansa työvoimapulaa. Osaavan työvoiman saamiseksi yritykset nostivat tärkeimpinä keinoina esiin koulutuksen sisältöjen kehittämisen vastaamaan työelämän tarpeita sekä yritysten ja oppilaitosten yhteistyön tiivistämisen. Näitä pitivät tärkeinä tai erittäin tärkeinä yli 69 prosenttia vastaajista. Kolmanneksi tärkein oli oppisopimuskoulutuksen lisääminen, jota piti tärkeänä tai erittäin tärkeänä 56 prosenttia yrityksistä.

Nämä keinot toteutuvat oppisopimuskoulutuksessa, jossa yrityksen ja oppilaitoksen yhteistyönä tutkintovaatimusten määrittämät osaamistavoitteet räätälöidään palvelemaan yrityksen käytännön tarpeita.

Tutkimuksen ja käytännön kokemuksen mukaan oppisopimuskoulutus vaikuttaa koko työyhteisön tasolla. Koulutus saa aikaan muun muassa työtapojen tarkastelua, työntekijöiden keskinäistä verkostoitumista ja oman ja muiden työn arvostusta.

Uudellamaalla toimiva Ennakointikamari selvitti opetusministeriön koulutustilastojen pohjalta oppisopimuskoulutuksen kehitystä vuosina 2009–2020. Uudellamaalla oppisopimuskoulutuksella tutkintonsa suorittaneista alle 20-vuotiaista nuorista 70–80 prosenttia on työssä, kun tilannetta tarkastellaan vuosi valmistumisen jälkeen. Muulla tavalla kyseisenä ajanjaksona tutkintonsa suorittaneista työllisiä oli 50–60 prosenttia.

Nuorten rekrytointi oppisopimuksella on tehokas tapa saada työntekijöitä. Samansuuntainen ero ilmenee myös maahanmuuttajien osalta. Nuorten työllistymisen vertailua ei vinouta opiskelijan lähtötilanne samalla tavalla kuin aikuisilla, jotka oppisopimuksen solmiessaan ovat jo usein työsuhteessa.

Toiselle asteelle tulevien nuorten pääsy oppisopimuskoulutukseen on Suomessa vaikeaa. Useimmiten työnantajat ilmoittavat syyksi kustannukset. Nähdään, että erityisesti koulutuksen alkuvaiheessa nuoren ohjaaminen työpaikalla maksaa liikaa. Ratkaisuna yritysjärjestöt ovat ehdottaneet, että nuoren alkupalkkaukseen pitäisi saada tuntuvaa yhteiskunnan tukea tai ottaa käyttöön Saksan mallinen oppisopimuskoulutuksen palkkausjärjestelmä, jossa opiskelijan saama korvaus on pieni verrattuna suomalaiseen työmarkkinajärjestelmään. Meillä opiskelijalle maksettava työehtosopimuksen mukainen palkka korostaa opiskelijan asemaa työntekijänä. Saksassa nuori nähdään ensisijaisesti työpaikalla ammattiin oppijana.

Nuorten oppisopimuskoulutuksen lisäämiseksi tarvitsisimme kattavaa kasvatustieteen ja taloustutkimuksen yhteishankkeena tehtyä analyysiä oppisopimuskoulutuksen kustannuksista, hyödyistä ja heikkouksista. Se auttaisi yrityksiä ja opetustointa arvioimaan oppisopimusta investointina ja kehittämään työssäoppimisen pedagogiikkaa. Näin voitaisiin vahvistaa ammatillisen koulutuksen vaikuttavuutta ja kustannustehokkuutta näinä niukkenevien resurssien aikoina.

Kari Viinisalo

filosofian tohtori

hallituksen puheenjohtaja

oppisopimusjohtaja, eläkkeellä

Oppisopimuskummit ry

Olli Oja

valtiotieteiden maisteri

projektipäällikkö

Ennakointikamari, Helsingin seudun kauppakamari

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide