Kehittyvä metsänhoito voi selättää luontokadon

Lehtipuiden säästäminen parantaa luontaista taimettumista ja lisää metsien monimuotoisuutta.

Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta metsiä on voitu hoitaa liian hyvin.

20.12.2022 2:00

Suomalaiset metsänomistajat ovat pyrkineet hoitamaan metsiään hyvin. Hyvin hoidetut metsät ovat olleet myös metsäalan ammattilaisille kunnia-asia, ja työtä ovat tukeneet monet neuvontaorganisaatiot.

Luonnon monimuotoisuuden näkökulmasta metsiä on voitu hoitaa liian hyvin. Hallittua hoitamattomuutta ja puustorakenteen monipuolistamista tulisi lisätä metsänhoitoon. Hyötyjiä ovat monet lajit kuten pölyttäjät, lahopuulajisto, linnusto sekä uhanalaiset lajit.

Metsänomistajat tarvitsevat konkreettisia keinoja ja neuvontaa luontokadon selättämiseen metsänhoidon eri vaiheissa. Tässä työssä ovat metsäalan toimijat avainasemassa.

Puun taimia voidaan istuttaa vähemmän ja jättää kasvutilaa luontaisesti syntyvälle lehtipuustolle ja sekametsän kasvulle. Samalle alueelle voidaan istuttaa useita puulajeja ja jättää luontaisesti syntyneet taimet kasvamaan. Näin puulajit ja metsälajisto monipuolistuvat.

Hallittua hoitamattomuutta ja puustorakenteen monipuolistamista tulisi lisätä metsänhoitoon.

Nuorissa metsissä tehdään ratkaisut tulevaisuuden metsien puustorakenteesta ja lajistosta. Sekametsän syntyminen edellyttää taimikonhoitovaiheessa lehtipuun säilyttämistä. Raivaamattomia luontotiheikköjä tulisi jättää kaikkiin taimikoihin ja harvennusmetsiin. Luontotiheiköistä hyötyvät etenkin metsäkanalinnut, ja lajikirjo muuttuu metsän kasvun edetessä. Tiheiköistä kehittyy tulevaisuuden säästöpuuryhmiä, jotka säilytetään tulevissa hakkuissa.

Hakkuita ei tarvitse kohdentaa jokaiseen notkelmaan tai reunavyöhykkeelle. Metsänomistajalle voi syntyä kustannussäästöä, kun vaikeasti saavutettavat tai luontaisesti uudistuvat alat jäävät käsittelemättä. Aluskasvillisuuden raivaus ennen hakkuuta ei ole aina tarpeen tai se voidaan tehdä osittaisena. Tällöin puuston kerroksellisuus ja lajisto monipuolistuvat.

Hakkuiden yhteydessä voidaan katkaista puita tekopökkelöiksi kaikilla hakkuukohteilla, jolloin saadaan nopeutettua lahopuun syntymistä. Luontaisesti syntyneiden lahopuiden säästäminen ei aiheuta maanomistajalle kustannuksia tai metsän terveydelle riskiä. Lahopuu tuo metsiin aina lajirunsautta, myös tuholaisten torjujia.

Lehtipuiden säästäminen parantaa luontaista taimettumista ja lisää metsien monimuotoisuutta. Luontaisesti taimettuneiden metsien hakkuut on mahdollista toteuttaa taimien kasvu turvaten. Jatkuvapeitteinen metsänkäsittely tai puuston säilyttäminen luonnontilaisena on tärkeää etenkin vesien läheisyydessä. Tällöin hyötyvät sekä metsä- että vesilajisto. Myös me saamme puhtaasta vedestä virkistystä ja muita hyötyjä.

Metso-ohjelman vapaehtoiset suojelukeinot auttavat turvaamaan arvokkaimmat luontokohteet ja tarjoavat metsänomistajalle tulonlähteen puuntuotannon rinnalle.

Suomalainen metsänomistaja ei halua olla luontokadon aiheuttaja, mutta hän tarvitsee neuvontaa ja kannusteita luontokadon selätykseen.

Riitta Raatikainen

luonnonhoidon johtava asiantuntija

Markku Remes

metsänhoidon johtava asiantuntija

Suomen metsäkeskus

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide