Juomisen arkipäiväistyminen on lisännyt alkoholikuolemia

Säännöllisen arkisen juomisen haitat ovat erilaisia kuin suuren kertakulutuksen.

Alkoholi aiheuttaa kaikista päihteistä eniten terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja.

11.12.2022 14:15

Pääkirjoituksessa (HS 7.12.) esitettiin turhan yksioikoisia johtopäätöksiä viime vuosien alkoholipoliittisista muutoksista. Vuoden 2018 lakimuutos toi vahvemmat 5,5-prosenttiset alkoholijuomat ruokakauppoihin. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) arvioi suorien alkoholikuolemien lisääntyvän 150:lla. Lopputulos, 160 kuolemaa, näyttää olleen ennustettua suurempi.

Kielteinen muutos tapahtui, vaikka vahvemmille alkoholijuomille ennustettua hintojen laskua ei tapahtunut. Maksasairauksien lisääntymisen taustalla vaikuttaa alkoholinkäytön arkipäiväistyminen. Vaikutukset näkyvät ensimmäisenä alkoholin suurkuluttajissa. Säännöllisen arkisen juomisen haitat ovat erilaisia kuin suuren kertakulutuksen.

Alkoholikulttuuria ei voida muuttaa lainsäädännöllä.

Alkoholiin liittyvässä keskustelussa ei pidä unohtaa perusasioita. Alkoholi aiheuttaa kaikista päihteistä eniten terveydellisiä ja sosiaalisia haittoja. Alkoholinkäyttö kuormittaa merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuoltoa sekä muodostaa huomattavan riskitekijän, joka on useiden kroonisten sairauksien ja työkyvyttömyyden taustalla.

Alkoholikulttuuria ei voida muuttaa lainsäädännöllä. Päätöksentekijöiden on käytettävä niitä keinoja, jotka ovat heidän ulottuvillaan, kuten vaikuttamista hinta- ja veropolitiikkaan sekä alkoholin saatavuuteen ja markkinointiin. Kansainvälisen tutkimustiedon mukaan nämä ovat edelleen vaikuttavia keinoja.

Suomessa alkoholin tuominen yhä vahvemmin ruokakauppojen kaltaisiin arkisiin ympäristöihin lisäisi alkoholiin liittyviä sairauksia ja muita haittoja.

Valtion yksinoikeusjärjestelmällä rajataan alkoholin vähittäismyyntiä kansanterveysperustein. Noin 370 Alkon myymälää on saatavuuden osalta eri asia kuin potentiaalisesti yli 6 000 myymälää ruokakauppojen, kioskien ja ulosmyyntiä harjoittavien ravintoloiden muodossa.

Asiantuntijoiden mukaan viinien myynti ruokakaupoissa toisi sinne lopulta väkevät alkoholijuomat. Tuoreimmissa väestökyselyissä kuitenkin vain 14 prosenttia kansalaisista toivoi väkeviä alkoholijuomia ruokakauppaan.

Poliittisten päättäjien tulisi olla erityisen varovaisia alkoholipolitiikkaa koskevassa päätöksenteossaan: Vaarana on ajautuminen tilanteeseen, joka on sekä yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden kannalta poikkeuksellisen haitallinen mutta myös kansalaisten toiveiden vastainen.

Alkoholin saatavuuden lisääminen ei ratkaise yhtäkään yhteiskunnallista ongelmaa, mutta uhkaa tuoda joukon uusia. Resurssipulasta jo ennestään kärsivän sote-järjestelmän kuormituksen kasvaminen ei ole näistä vähäisin.

Uusien vapautuksien sijaan kansanterveyden näkökulmasta olisi pikemminkin hyödyllistä alentaa päivittäistavarakaupoissa myytävien alkoholijuomien enimmäisvahvuutta takaisin 4,7 prosenttiin, tai Ruotsin mallin mukaisesti 3,5 prosenttiin.

Alkoholiin liittyvän sääntelyn tulee jatkossakin perustua sosiaalisiin ja terveydellisiin näkökohtiin, eikä yksittäiselle sektorille, kuten päivittäistavarakaupalle, rajautuviin elinkeinointresseihin.

Niina Koivuviita

sisätautien ja nefrologian erikoislääkäri, puheenjohtaja, Suomen lääkäriliitto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide