Sosiaalisesti kestävän yhteiskunnan edellytys ovat toimivat sosiaalipalvelut

Köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyy usein myös terveydellisiä ongelmia, joten palvelutarpeet kasautuvat ja kustannukset kasvavat.

20.12.2022 2:00

Joka viides suomalainen käyttää sosiaalipalveluja. Koronavirusaikana kasvoi erityisesti lastensuojelun, ikääntyneiden ja vammaispalvelujen tarve. Osa kertyneestä palveluvelasta ilmenee vasta ajan oloon. Poikkeuksellista kustannusten nousua nähdään todennäköisesti useita vuosia.

Sosiaalipalvelujen tarve syntyy monesta tekijästä. Tilastokeskuksen mukaan joka viides suomalainen elää köyhyys- ja syrjäytymisriskin alla. Joka kymmenes aikuinen ei selviydy laskuistaan. Lapsiköyhyys on kolminkertaistunut 2000-luvulla, ja noin 150 000 lasta elää köyhissä perheissä. Erityisen huolestuttavaa on ongelmien ylisukupolvinen jatkuminen. Köyhyyteen ja syrjäytymiseen liittyy usein myös terveydellisiä ongelmia, joten palvelutarpeet kasautuvat ja kustannukset kasvavat.

Väkivalta kuormittaa sosiaalihuoltoa. Väkivallan kustannuksia koskevan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksen mukaan sosiaalipalveluille aiheutuu parisuhdeväkivallasta vuosittain 60–90 prosentin ja oikeuspalveluille 70 prosentin lisäkustannukset verrattuna niihin palvelujen käyttäjiin, jotka eivät ole kokeneet väkivaltaa. Naisten kokeman fyysisen parisuhdeväkivallan aiheuttamat terveydenhuollon suorat lisäkustannukset ovat vuosittain noin 150 miljoonaa euroa. Lapsuudessa koettu väkivalta ilmenee 50 prosenttia korkeampina sosiaali- ja oikeuspalvelujen kustannuksina aikuisuudessa. Pelkästään lastensuojelun sijoitusten kustannukset olivat vuonna 2019 kuudessa suurimmassa kaupungissa noin 318,6 miljoonaa euroa, mikä oli 79,6 prosenttia lastensuojelun kokonaiskustannuksista.

Väkivalta kuormittaa sosiaalihuoltoa.

Sosiaalipalvelujen kasvavat tarpeet ja suuret kustannuspaineet on tunnettu jo ennen pandemia-aikaa. Henkilöstövajeet, jotka viime aikoina ovat saaneet kasvavaa huomiota, on kartoitettu monin selvityksin. Sosiaalialan korkeakoulutettuja ja laillistettuja ammattilaisia on kuitenkin enemmän kuin mitä julkinen sektori tarvitsee. Olemassa olevien resurssien tehokkaampi hyödyntäminen vaatii monipuolisia lähestymistapoja, etenkin kun sote-uudistuksen antamat rakenteet luovat alan osaamiselle ja eri ammattien yhteistyölle otolliset kehykset.

Sosiaalialan merkitys sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävän yhteiskunnan rakentamisessa vaatii suurempaa näkyvyyttä julkisessa keskustelussa ja poliittisessa päätöksenteossa. Kaikilla päätöksenteon ja toiminnan tasoilla on tarpeen asettaa tavoitteet siten, että lähivuosien toimet ehkäisevät sosiaalisten vaikeuksien ylisukupolvista jatkumista.

Aulikki Kananoja

ylisosiaalineuvos

Hanna-Leena Laitinen

erityisasiantuntija, sosiaalityöntekijä

Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia ry

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide