Onko Suomi Naton mallioppilas, kun leikkauspaineet kasvavat?

Vaalien lähestyessä on kiinnostavaa kuulla, minkälaista puolustusmäärärahojen tasoa puolueet pitävät pitkällä aikavälillä riittävänä.

20.12.2022 2:00

Raketteja ja panssarintorjunta­ohjuksia. Ilmatorjunta­ohjuksia. Muun muassa.

Uutisia Puolustus­voimien asehankinnoista tulee tällä hetkellä vähän väliä.

Taustalla ovat puolustusmäärärahojen usealle vuodelle ulottuvat yli kahden miljardin euron korotukset, joista sovittiin Venäjän hyökkäyksen alettua.

Pelkästään ensi vuonna puolustusbudjetti on miljardi euroa suurempi kuin tänä vuonna. Määrärahat ovat nousemassa aiemmista vuosista poiketen selvästi yli kahteen prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen. Se on taso, johon Nato-maat ovat sitoutuneet vuoteen 2024 mennessä.

Vuodesta 2026 alkaen puolustusmenojen ennustetaan kuitenkin taas laskevan alle kahden prosentin, kun hävittäjien ja Merivoimien uusien alusten maksuosuudet pienenevät.

Nato-jäsenyys maksaa.

Eduskuntavaalien lähestyessä on alkanut kiivas keskustelu velkaantumisesta ja siitä, kuinka paljon menoja pitäisi leikata tai veroja korottaa. Valtiovarainministeriö esittää, että julkista taloutta pitäisi vahvistaa yhdeksän miljardia euroa kahdella seuraavalla vaalikaudella.

Samaan aikaan puolustusmenoissa, kuten monissa muissakin menoissa, on kasvupaineita: turvallisuusympäristö on vaikea, ja Nato-jäsenyys maksaa. Nato-lakiesityksen mukaan tulossa olisi tunnettujen kulujen lisäksi vielä ”merkittäviä” lisäkuluja, joita voidaan arvioida vasta jäsenyyden edetessä.

Kevään kehysriihessä puolustukselle annettiin kaikki, mitä oli pyydetty. Laaja yksimielisyys lieneekin näinä aikoina siitä, että puolustuspanostuksilla on arvoa. Kun leikkauspaineet nyt iskevät, on vaalien alla silti kiinnostavaa kuulla, minkälaista tasoa puolueet pitävät vastedes riittävänä. Mistä se on pois?

NatoN kahden prosentin raja täyttyy tänä vuonna alustavasti vain noin joka kolmannessa jäsenmaassa, muun muassa Baltian maissa Venäjän rajalla.

Suomi on tavannut olla mallioppilas.

Ainakin kokoomus onkin jo esittänyt kahden prosentin tason turvaamista ja sen selvittämistä, voitaisiinko määrärahat nostaa 2,5–3 prosenttiin pitkällä aikavälillä. Samalla puolue esitti vaihtoehtobudjetissaan leikkauksia esimerkiksi sosiaaliturvasta.

Korkeille määrärahoille on tällä hetkellä selviä perusteita ja vahva kansan tuki. Pitkällä aikavälillä taso on samalla poliittinen valinta, kun vaakakupissa on aina myös muita tärkeitä kohteita.

Kirjoittaja on Helsingin Sanomien Nato-kirjeenvaihtaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide