On selvää, että tekoäly muuttaa tietotyön luonteen

Kenties jo lähitulevaisuudessa matalan abstraktiotason tietotyö, kuten tekstin oikoluku ja tiivistäminen, voidaan tehdä pitkälti tekoälyn avulla.

23.12.2022 2:00

Tekoäly on yleiskäyttöinen teknologia, joka internetin tapaan voi mahdollistaa huomattavan tuottavuuskehityksen. Tekoälyn mahdollisuuksissa piilee kuitenkin suuri yhteiskunnan eriarvoistumisen riski. Kun tekoäly korvaa yksinkertaisempia tehtäviä, tietotyön tekijöiltä vaaditaan tulevaisuudessa yhä korkeampaa osaamista. Tätä osaamista on kuitenkin entistä vaikeampi kartuttaa, kun yksinkertaisemmat tietotyön roolit katoavat.

Tekoäly-yritys Open AI:n vastikään julkaisema Chat GPT on osoittanut ”generatiivisen tekoälyn” kyvyn yhä monimutkaisemmissa työtehtävissä, joiden on tähän asti oletettu vaativan ihmistä. Maksuton, kokeilukäyttöön kehitetty Chat GPT on jakanut mielipiteitä. Vaikka moni on hämmästynyt sen kyvystä tuottaa tekstiä, moni on myös tuonut esiin sen rajoituksia.

Neuroverkkoihin perustuvat tekoälyt kehittyvät kuitenkin nopeasti. Googlen omistama Deep Mind kertoi jo lähes vuosi sitten ohjelmistokoodia luovan tekoälyn sijoittuneen keskikastiin ammattilaisten ohjelmointikilpailussa. Vaikka tekoälyjä rajoittavat niille syötetyt tekstimassat, ne pystyvät hämmästyttävällä tavalla vastaamaan niille annettuihin tehtäviin.

Yksinkertaisemmat tietotyön roolit katoavat.

On selvää, että tekoäly muuttaa tietotyön luonteen. Kenties jo lähitulevaisuudessa matalan abstraktiotason tietotyö, kuten tekstin oikoluku ja tiivistäminen, voidaan tehdä pitkälti tekoälyn avulla. Monimutkaista päättelyä ja kokonaisvaltaista ajattelua edellyttävä asiantuntijatyö säilynee vielä pitkään ihmisten harteilla. Samalla tekoälyn kyky hoitaa rutiininomaiset tehtävät voi moninkertaistaa näiden asiantuntijoiden tuottavuuden. Kun esimerkiksi ohjelmistokehityksessä merkittävä osa toteutuksesta ja testauksesta siirtyy tekoälyn harteille, kokonaisuuden hallitsevien ohjelmistoarkkitehtien arvo kasvaa.

Muutokset tuovat haasteita Suomen kaltaiselle hyvinvointiyhteiskunnalle, jossa merkittävä osa työikäisistä tekee tietotyötä. Tekoälyn automatisoidessa tietotyön rutiineja, mahdollisuudet osaamista kartuttamiseen työuran alkuvaiheissa heikkenevät. Työmarkkinat uhkaavat polarisoitua, kun korkeapalkkaisten tietyöläisten kysyntä kasvaa ja tarve uran matalamman osaamistason työntekijöille laskee alkupalkkoja.

Vaikka generatiivinen tekoälyteknologia kehittyy nopeasti, muutos teollisuudessa vie kuitenkin vuosia. Yhteiskunnan kannattaa hyödyntää käytettävissä oleva aika uudistamalla koulutuspolitiikkaa. Laajojen kokonaisuuksien hallinta luo parhaat edellytykset korkean tuottavuuden asiantuntijatyölle.

Koulutusohjelmien uudistamisen lisäksi työharjoittelun merkitys saattaa kasvaa, kun tarve vastavalmistuneille tietotyöläisille laskee. Suomen on varauduttava panostamaan elinikäisen oppimisen mahdollisuuksiin sekä varmistettava, että yhteiskunnan turvaverkot kannattelevat niitä, jotka joutuvat työn murroksessa opiskelemaan uusia taitoja ja ammatteja.

Jukka Luoma

Henri Schildt

Aalto-yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide