Perustutkimus on joutunut tukalaan asemaan

Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta on tullut merkittävä tutkimusta ohjaava tekijä.

2.1. 2:00

Perustutkimus on elintärkeää uuden tiedon kehittymiselle ja sen elinvoimaisuus on taattava. Perustutkimuksella tarkoitetaan tutkimusta, jonka tarkoituksena on tuottaa uutta tietoa, josta ei välttämättä suoraan seuraa uusia sovelluksia tai käytännön hyötyä. Perustutkimus tuottaa perustavanlaatuista tietoa, kuten teorioita tai ymmärrystä erilaisista prosesseista ilman välittömiä käytännöllisiä päämääriä. Soveltava tutkimus taas soveltaa perustutkimuksen kautta hankittua tietoa tuottaakseen uusia käytännön sovelluksia erinäisien olemassa olevien ongelmien ratkaisemiseksi.

Parhaimmillaan perustutkimus tuottaa oivaltamisen iloa ja kiehtoo laajalti yhteiskunnan eri kerroksissa. Lisääntynyt tieto ja ymmärrys on arvokasta itsessään.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa perustutkimuksella on yhä tukalampi asema, kun tutkimukselta vaaditaan ratkaisuja erilaisiin haasteisiin ja tuloksia, joita voidaan suoraan soveltaa käytäntöön. Tämä näkyy myös tutkimusrahoitushakemuksissa, joissa vaaditaan lähes poikkeuksetta kertomaan tutkimuksen tuloksista jo etukäteen siitä näkökulmasta, miten nämä vaikuttavat yhteiskuntaan.

Tutkimuksella on arvo omana itsenään, ilman sovellutuksia.

Yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta onkin tullut merkittävä tutkimusta ohjaava tekijä. Halutaan ratkaisuja, työpaikkoja, kustannustehokkuutta ja teknologisia innovaatioita, jotta tutkimukseen käytettyjen eurojen mielekkyyttä voidaan mitata.

Tämä kuitenkin rajoittaa huomattavasti uutta tutkimusta. Tutkimuksen perusluonne on vapaa ja luova ja sillä on arvo omana itsenään, ilman sovellutuksia.

Tästä huolimatta uuden tiedon sekä ymmärryksen tuottamiseen pyrkivä tutkija on monesti mullistanut ihmiskunnan arkea, vaikka hän ei ole tätä suoraan tavoitellut. Ampèren, Faradayn, Gaussin ja Maxwellin kehittäessä sähkömagnetismin teoriaa he eivät varmastikaan osanneet ennustaa, että löydökset johtaisivat lopulta tietokoneen, internetin ja matkapuhelimen kehittämiseen ja sitä myöten mullistuksiin siinä, miten viestimme ja työskentelemme. Samoin Einstein tuskin aavisti yleistä suhteellisuusteoriaa kehittäessään, että löytö johtaisi jonakin päivänä gps-paikannukseen.

Valtioiden, kuten Suomen, jotka pyrkivät pärjäämään maailmantaloudessa uusien innovaatioiden avulla ja jotka eivät pysty kilpailemaan halpatuotannossa, on panostettava entistä enemmän perustutkimukseen. On ymmärrettävä, että soveltavaa tutkimusta ja uusia merkittäviä käytännön innovaatioita ei synny ilman panostuksia perustutkimukseen.

Millaista tutkimusta on sellainen, jossa tutkimustuloksia tiedetään jo etukäteen? Ei ainakaan kovin rohkeaa.

Olli-Ville Laukkanen

puheenjohtaja

Samuli Junttila

varapuheenjohtaja

Nuorten tiedeakatemia

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide