Keskustelu hiilinielujen romahtamisesta on uhkaavasti ajautumassa ratkaisujen hakemisesta hysterisointiin ja jossitteluun siitä, mikä on valtiolle aiheutuva lasku ja kuka sen maksaa.
Olennaisinta olisi nyt keskittyä siihen, kuinka metsien kasvua ja vuotuista hiilitasetta voidaan parantaa. Hakkuiden vuotuisesta volyymista keskustelun sijaan täytyy ensisijaisesti ratkaista, kuinka harvennushakkuut saadaan tehdyksi oikea-aikaisesti ja oikealla käsittelyvoimakkuudella sekä millä keinoin ennenaikaisesti tehtävien päätehakkuiden määrää pienennetään merkittävästi.