Hankintalaki taipuu huonosti sote-alan tieto­järjestelmä­ostoihin

Tietojärjestelmiin liittyvät ratkaisut vaikuttavat sote-uudistuksen onnistumiseen, mutta sopimusten kenttä on sekava.

28.12.2022 2:00

Julkinen sosiaali- ja terveydenhuolto painii potilastietojärjestelmähankkeiden kanssa. Helsingin seudulla käyttöön otettu asiakas- ja potilasjärjestelmä Apotti ja eräille muille alueille kaavailtu mutta kuopattu Aster-hanke ovat esimerkkejä siitä, kuinka suurhankinnalla ja sitoutumisella yhteen toimittajaan yritetään ottaa haltuun potilastiedon keruu ja käsittely sekä uusien ominaisuuksien potentiaali.

Kun sote-uudistus tulee lopullisesti voimaan nyt vuodenvaihteessa, hyvinvointialueiden tietojärjestelmiin liittyvien sopimusten kenttä näyttää sekavalta. Kunnissa, kuntayhtymissä ja sairaanhoitopiireissä oli käytössä satoja erilaisia järjestelmiä. Yksittäiselle hyvinvointialueelle voi periytyä niistä kymmeniä, eivätkä järjestelmät välttämättä keskustele keskenään. Potilastietoja ei voida poimia toisesta tietokannasta, ne tulee tallettaa erikseen.

Esimerkiksi Apotilla on pyritty ratkaisemaan tätä hajanaisuusongelmaa, mutta tilalle näyttää tulleen muuntyyppisiä hidasteita ja kitkaa sekä suorastaan hälyttävää järjestelmän käyttäjien tyytymättömyyttä.

Tietojärjestelmäongelmien minimoimiseksi hyvinvointialueiden on välttämätöntä jatkaa nykyisten järjestelmien käyttöä toistaiseksi. Uusia hankkeita ei pidä toteuttaa aikataulu edellä. Jokaisella hyvinvointialueella tai useamman alueen välillä yhteisesti on syytä laatia strategia ilman kiirehdittyä toteuttamisaikataulua.

Potilas- tai muita tietojärjestelmiä ei osteta kuin kaupan hyllyltä. Isoissa hankkeissa ilmi tulleet ongelmat kertovat hankintojen suunnittelun ja toteuttamisen vaikeudesta erityisesti julkisen hankintasääntelyn piirissä.

Potilasjärjestelmiä ei osteta kuin kaupan hyllyltä.

Julkisen terveydenhuollon ict-hankinnat kuuluvat hankintalain piiriin. Hankintalaista seuraa nyt monia ongelmia: jos lähdetään rakentamaan uutta alueellista kokonaisuutta jonkin olemassa olevan järjestelmätoimittajan ympärille, edessä voi olla valituksia järjestelmätoimittajilta, jotka menettävät markkinoita. Hyvin toimiviakin järjestelmiä joudutaan kilpailuttamaan kokonaisuudessaan uudestaan.

Hankintalaki taipuu erityisen huonosti ict-järjestelmien hankintaan. Järjestelmiin liittyy paljon niiden kehittäjälle kuuluvia suojattuja oikeuksia, ja se sitoo tilaajan olemassa olevaan tietojärjestelmän toimittajaan.

Kysymys on hankintalain tai siihen liitettyjen tulkintojen joustamattomuudesta. Tarjouspyyntövaiheessa hankintalakia soveltavalta julkiselta tilaajalta edellytetään lähes ilmiömäistä kykyä määritellä käyttäjien tarpeet vuosiksi eteenpäin. Isot muutokset eivät ole sallittuja kilpailutuksen edetessä.

Toinen ongelma on, että laki sallii vain epäolennaiset muutokset vanhoihin sopimuksiin, vaikka teknologia, päivitykset ja täydentävät uudet sovellukset kehittyvät jatkuvasti.

Käyttäjäkokemusten puolueettomaan kartoittamiseen pitäisi löytää mekanismit. Tosin hankintalain vallitsevan tulkinnan mukaan muiden hankintayksikköjen aiempien kokemusten huomioon ottaminen ei ole sallittua uutta järjestelmää valittaessa.

Ict-hankintoihin liittyy myös riski ajautua yhdestä järjestelmätoimittajasta riippuvaiseen asemaan. Tämä korostaa tilaajaorganisaatioissa päätösten strategisuutta ja tarvetta varmistaa hankintaprosessien sisäinen läpinäkyvyys.

Sote-uudistuksen ict-muutoskustannuksiin on luvattu satoja miljoonia euroja valtion rahoitusta. Helpossa rahoituksessa saatetaan rynnätä uusiin hankkeisiin ilman riittävän isoa kuvaa siitä, mitä oikeasti kannattaa tavoitella. Ensin pitää selkiinnyttää strategia ja mahdollisesti alueiden yhteistyöllä varmistaa tilaajien tarpeista lähtevien hankkeiden onnistunut läpivienti. Tämän suuruusluokan hankinnoissa lopputuloksen onnistumisen pitäisi ainakin perustavoitteiden osalta olla varmaa.

Ellei ongelmia ratkaista, sote-uudistuksen vaikutuksiin liittyvät odotukset eivät ainakaan täysin toteudu. Kärsijöitä ovat jo muutoinkin sietokyvyn rajoilla oleva sote-alan henkilöstö ja viime kädessä hoitojonoissa odottavat potilaat.

Tuomas Aho

Kirjoittaja on kilpailu- ja hankintaoikeuteen perehtynyt Asianajotoimisto Roihun osakas.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide