Vanhanmuotoisessa kansakoulussa oli monien käytännön taitojen opetusta. Pääsin itsekin nauttimaan tästä monipuolisesta opetuksesta 1960-luvun alussa. Silloin koulussa opetettiin muun muassa metsän kasvatuksen perusteita samalla tavalla kuin puutarhanhoitoa. Opin silloin, että porkkanapenkkiä kannattaa harventaa taimettumisen jälkeen. Samoin on tehtävä metsälle.
Metsänhoidosta jäi mieleeni vanhan ja kokeneen metsäalan opettajan lausahdus: ”Sian ja metsän paras lääke on kirves.” Anteeksi siat, mutta tämä lausahdus sisälsi oivan totuuden. Metsissä on tehtävä taimikonhoito ja harvennukset ajallaan, muutoin kasvu hidastuu.
Suomessa suuri osa metsänomistajista asuu kaupungeissa ja on jäänyt puutteellisille metsäalan tiedoille. Siksi kouluissa tulisi lisätä metsätalouden opetusta.
Metsäomaisuus siirtyy usein perintönä nuorille sukupolville. Siksi oman omaisuuden hoidon ja koko kansantalouden kannalta olisi tärkeää, että metsätaloutta opetetaan kouluissa. Pitkällä aikavälillä koulutus auttaa saavuttamaan hiilinielutavoitteen. Metsän kasvun hidastuminen on nyt heikentänyt Suomen metsien hiilensidontaa, kun erityisesti pohjoisen Suomen männiköt ovat ikääntyneet ja ohittaneet parhaan kasvuvaiheensa.
Kasvukierron aikana useammat harvennuskerrat toisivat metsänomistajille tasaisemmin kantorahatuloja, ja teollisuus saisi tarvitsemansa raakapuun. Myös vanhojen metsien uudistaminen, joutomaiden metsitys ja tuhkalannoitus vahvistaisivat hiilinielutavoitteita.
Esko Uusitalo
metsätalousyrittäjä, Äänekoski
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.