Kuten kollegamme totesivat mielipidekirjoituksessaan (HS 27.12.), hammaslääketieteen ja muun lääketieteen välille on muodostunut koulutuksellinen kuilu, jonka umpeen kurominen on tarpeen. Potilaiden hoitoon, tutkimustyöhön, koulutukseen ja opetukseen tarvitaan molempia aloja. Yhtenäinen peruskoulutus ja varhainen erikoistuminen ovat mainioita ajatuksia myös tehokkuuden ja resurssien kannalta.
Toistaiseksi kuitenkin vain suu- ja leukakirurgian koulutuksessa huomioidaan molemmat tieteenalat. Suomessa suu- ja leukakirurgian erikoishammaslääkäreiden ja erikoislääkäreiden koulutuksiin sisältyy rinnakkaisia lääketieteen ja hammaslääketieteen täydentäviä opintoja.
Suu- ja leukakirurgian erikoislääkäreitä koulutetaan vaativimpiin erikoissairaanhoidon tehtäviin. Alalla työskentely edellyttää kuitenkin täydentäviä opintoja laajempaa kliinistä koulutusta.
Euroopan unionin ammattipätevyysdirektiivissä huomioidaan suu- ja leukakirurgian erikoislääkärikoulutus siltana lääketieteen ja hammaslääketieteen välillä. Erikoisala perustuu lääketieteen ja hammaslääketieteen perustutkintoihin. Suomessa lainsäädäntö ei sitä tue, joten lainsäädäntöä tulisi muuttaa, kunnes suu on osa kehoa myös lääketieteen perusopetuksessa.
Hanna Thorén
professori, lääketieteen lisensiaatti, hammaslääketieteen lisensiaatti, leukakirurgian erikoislääkäri
Turun yliopisto ja Tyks
Johanna Snäll
apulaisprofessori, lääketieteen lisensiaatti, hammaslääketieteen lisensiaatti, suu- ja leukakirurgian erikoislääkäri
Helsingin yliopisto ja Hus
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.
