Sosiaaliturvan pitäisi vastata äkillisiin toimeentulo-ongelmiin

Nykymuotoinen toimeentulotuki soveltuu huonosti tämän talven sähkökriisin kaltaisiin nopeita toimia vaativiin tilanteisiin.

10.1. 2:00

Ensin koronaviruspandemia ja sitten Venäjän hyökkäys Ukrainaan sekä sen aiheuttama energiasota ovat synnyttäneet Euroopassa ja Suomessakin uudenlaisia toimeentulo-ongelmia.

Pandemian hallintaan tähtäävät toimet johtivat mittaviin yritysten ja kulttuurialan toimijoiden tulonmenetyksiin, joita Suomen hallitus helpotti erilaisin tukitoimin. Nyt energianiukkuuden liikkeelle sysäämä voimakas inflaatio on aiheuttanut vakavia toimeentulo-ongelmia suurelle osalle suomalaisista.

Hallitus on tehnyt kertaluonteisia päätöksiä, joilla vaikeuksia on yritetty helpottaa. Tukien valmistelussa on kuitenkin myöhästytty, hajallaan olevaa osaamista ei ole osattu käyttää hyväksi, ja tukien kohdentaminen on epäonnistunut.

Koronatuista eniten kritiikkiä sai yritysten kustannustuki. Myös ylimääräinen lapsilisä olisi voitu kohdistaa paremminkin. Sama pätee sähkötukiin.

Hätäisesti valmistellut tuet muodostavat monimutkaisen ja vaikeasti hahmotettavan kokonaisuuden, jossa on päällekkäisyyttä.

Sähkön hinnan nousua aiotaan hyvittää kertaluontoisella sähkötuella marras–joulukuun sähkölaskujen perusteella, kotitalousvähennykseen sisällytetyllä verotuksen sähkövähennyksellä, sähkölaskujen maksuaikajoustoilla, pienituloisten sähkötuella, sähkön arvonlisäveron alennuksella, asumistuen lämmitysnormien nostolla sekä toimeentulotukinormien muutoksella. Lukuisten tukien valmistelu ja toimeenpano vaativat paljon työtä ja kustannuksia.

Nyt on institutionaalisen oppimisen paikka. Ihmisten toimeentuloa äkisti uhkaavia yllättäviä kriisejä voi ilmetä tulevaisuudessakin. Niihin pitäisi varautua oikea-aikaisesti ja tuen oikeanlaisella kohdentamisella.

Toimeentulo-ongelmien helpottaminen on aina ollut sosiaalipolitiikan ytimessä. Sosiaaliturvaa on kehitetty helpottamaan ihmisten taloudellisia ongelmia ja köyhyyttä. Sosiaalipolitiikka turvaa kaikkien toimeentuloa, mutta se on myös kehittänyt keinoja kohdentaa apua sitä erityisesti tarvitseville. Sosiaaliturvan mahdollisuuksista ei ole nyt puhuttu riittävästi.

Hätäisesti valmistelluissa tuissa on päällekkäisyyttä.

Erityisesti toimeentulotuki on kehitetty auttamaan välittömässä hädässä olevia pienituloisia. Nykymuotoinen toimeentulotuki edellyttää, että hakijan menot ja tulot selvitetään tarkasti. Äkillisissä kriiseissä ongelma on, että toimeentulotukipäätöstä tehtäessä otetaan huomioon myös hakijan ja hänen perheensä käytettävissä olevat varat. Toisaalta koronaviruspandemian tai inflaation jyllätessä ei ole kohtuullista vaatia omaisuuden realisoimista. Lisäksi kustannuksia korvataan takautuvasti. Tuki voi jäädä saamatta, jos ihmisellä ei ole heti varaa hankkia välttämättömyyshyödykkeitä, jotka myöhemmin korvattaisiin toimeentulotuesta.

Sosiaalipolitiikan nykyinen välineistö ei sovellu äkillisten ja laajoja väestöpiirejä koskevien toimeentulo-ongelmien hoitamiseen. Sosiaalipoliittiseen kysymykseen pitäisi kuitenkin vastata sosiaalipolitiikan keinoin.

Sosiaalipolitiikassa on opittu, miten kohdennetaan tuki tarvitseville ja noudatetaan tarkan euron politiikkaa: tasapainotetaan yhtäältä tuen tasoa ja sen saajien määrää ja toisaalta kustannuksia. Etuuksien oikea kohdennus ja mitoitus on tärkeää myös julkisten menojen hallinnan kannalta. Digitalisaatio ja etenkin tulorekisteri ovat parantaneet mahdollisuuksia kohdentaa tukea oikea-aikaisesti eniten tarvitseville.

Seuraavan hallituksen ohjelmassa pitäisi hahmottaa keinoja äkillisten ja laajoja kansalaispiirejä koskevien kriisien synnyttämien toimeentulo-ongelmien ratkaisemiseksi. Tarvitaan uutta lainsäädäntöä ja tietojärjestelmien kehittämistä.

Toimeenpano kuuluisi luontevasti Kelan hoidettavaksi. Etuuden laukaisevan tilanteen määrittely voisi olla valtioneuvoston päätöksen takana. Uudistuksen suunnittelu kuuluisi luontevasti parlamentaarisen sosiaaliturvakomitean tehtäväksi.

Hannu Uusitalo ja Heikki Hiilamo

Uusitalo on sosiologian emeritusprofessori. Hiilamo on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori ja Helsingin yliopiston sosiaalipolitiikan professori.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide