Kookkaat metsäkoneet ovat riski kasvavalle metsälle

Järeät koneet vaativat paljon tilaa, ja siksi nuori metsä joudutaan usein yliharventamaan.

Metsäkone työssään.

4.1. 2:00

Arvioinnit Suomen metsien kasvun hiipumisesta ovat johtaneet vilkkaaseen keskusteluun syystäkin – onhan Suomi metsien ansiosta noussut monesta ahdingosta. Olen joskus lukenut, että sodan jälkeen tehdyt aukkohakkuut Lapissa olisivat näkyneet paljain silmin kuusta asti. Kiinan muurin lisäksi muita ihmisen aikaansaannoksia ei kuulemma olisi erottanut.

Nykyiseen metsien käsittelyyn liittyy paljon rakenteellisia ongelmia, joihin ei ole nopeaa ratkaisua. Suomen metsäalasta noin 60 prosenttia on yksityisten omistuksessa, ja he saavat 85 prosenttia puun kaikista myyntituloista. Metsän hoitaminen vaatii jatkuvaa valvontaa ja se voi olla hankalaa semminkin, kun omistajista suuri osa on nykyään kaupunkilaisia. Siksi tuntuukin loogiselta, että Suomessa on paljon hoitamatonta metsää.

Aukotettu alue vaatii asteittaista harventamista vähintään viiden vuoden välein, alussa useamminkin heinittymisen vuoksi. Lisäksi hirvialueilla täytyy suorittaa yksilöllistä männyn taimien suojaamista joka syksy, kunnes puu on varttunut yli kolmen metrin korkuiseksi. Vasta kun metsä on noin 40 vuoden ikäinen, voidaan suorittaa ensimmäinen merkittävä harvennushakkuu. Metsän hoitaminen sen kaikissa vaiheissa vaatii tekijältään kokemusta ja ammattitaitoa. Lisäksi nuoren metsän raivaaminen varsinkin nykyaikaisissa suojavarusteissa on fyysisesti raskasta. Jos metsän omistaja ei jaksa, pysty tai osaa tehdä sitä, jää raivaus usein tekemättä. Metsätilojen pirstoutumisen vuoksi hoitoalueet voivat sijaita kaukana kulkuyhteyksistä, mikä ei ainakaan helpota ammattityövoiman saantia.

Metsän hoitaminen vaatii kokemusta ja ammattitaitoa.

Koneenkäyttäjiksi näyttää vielä riittävän motivoituneita työntekijöitä. Ilmastoidut ja iskuvaimennetut ohjaamot tekevät työn mielekkääksi, ja satojentuhansien eurojen laitteen kuljettajan kouluttamiseen kannattaa myös investoida. Harvennushakkuut hoituvat tehokkaasti, mutta ongelma on, että työ tehdään pääasiassa samoilla koneilla kuin aukkohakkuut. Tehokkuuden maksimoimiseksi nykyiset metsäkoneet ovat kookkaita järkäleitä, ja siksi ne ovat suuri riski kasvavalle metsälle. Järeät koneet vaativat paljon tilaa, ja siksi nuori metsä joudutaan usein yliharventamaan. Näin syntyy alituottoista puustoa. Jos laitteita pienennetään, tehokkuus vastaavasti heikkenee ja metsänomistajan tili pienenee.

Metsän päätehakkuu tapahtuu tehokkaasti. Nykyään suosittu kääntömätästys säästää luontoa ja helpottaa sekä luontaista uudistumista että taimien istuttamista. Hakkutähteiden kerääminen energiapuuksi helpottaa taimien varttumista. Päätehakkuissa järeät koneet ovat elementissään ja puunkorjuu käy järjestelmällisesti ja tehokkaasti. Logistiikka toimii niin jouheasti, että se voi lisätä innokkuutta tehdä aukkoja silloinkin, kun siihen ei vielä olisi tarvetta.

Lainsäätäjä on määrännyt jo vuonna 1886, että metsää ei saa hävittää. Suomen kansallisomaisuuteen kohdistuvaa omistusoikeutta on siis tahdottu rajata. Mutta tämä reunaehto langettaa omistajalle myös velvoitteen. Hänen on huolehdittava siitä, että metsää ei hävitetä. Jos tulkitaan, että metsän kasvua haittaavat pusikoituminen, yliharventaminen ja ylihakkaaminen ovat metsän hävittämistä, niin pitäisikö metsälakia korjata vastaamaan paremmin nykyisiä rakenteita? Voiko yksityisen omaisuuden suoja olla siis niin suvereeni, että se sallii kansallisomaisuuden hävittämistä?

Esa Ranne

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide