Oman kulutuksen hallinta on kriisiajan tärkein taloustaito

Kyky hallita omaa taloutta määrittää viime kädessä rahan riittävyyden ja vaikuttaa siis vaikeuksista selviytymiseen.

13.1. 2:00

Venäjän hyökkäyssota on aiheuttanut energiakriisin, elämisen kustannukset ovat kohonneet ja lainarahan hinta on noussut. Kaikki tämä on heijastunut tavallisten ihmisten arkeen ja kulutukseen. Viimeaikaiset tutkimukset ovat paljastaneet kasvavan taloudellisen huolen. Kuluttajaliiton vastikään teettämässä kyselyssä lähes 60 prosenttia kuluttajista kertoi pelkästään sähkön hinnannousun aiheuttaneen heille taloudellisen ahdingon.

Kriisien aiheuttamat talousvaikeudet jakautuvat epätasaisesti. Hyvätuloiset kärsivät hintojen noususta vähemmän kuin pienituloiset. Inflaation vaikutukset vaihtelevat kulutuksen mukaan. Sähkön hinnannousun haitta jakaantuu asumis- ja lämmitysmuodon mukaisesti. Polttoaineiden kallistuminen haittaa eniten haja-asutusalueilla asuvia, joille oma auto on välttämätön. Korkojen noususta kärsivät erityisesti asuntovelalliset.

Koska taloushuolien syyt vaihtelevat ja osin kasaantuvat, kyky hallita omaa taloutta vaikuttaa olennaisesti vaikeuksista selviämiseen. On tärkeää, että kriisiaikana talousosaamista lähestytään ennen kaikkea arjen kulutuksen näkökulmasta – oman kulutuksen hallinta määrittää viime kädessä rahan riittävyyden.

Suomalaisilla on kansainvälisessä vertailussa keskimäärin hyvät taloustaidot, mutta noin kymmenesosalla kuluttajista on isoja ongelmia jokapäiväisten raha-asioiden hoitamisessa. Vielä enemmän on niitä, jotka pärjäävät jotenkuten, jos omassa elämässä ei tapahdu kriisejä. Tutkimukset osoittavat noin viidenneksen kuluttajista elävän kädestä suuhun eli ilman taloudellisia puskureita kriisiaikojen varalle. Liki puolella kotitalouksista puskuri on pieni. Eikä liene yllättävää, että parhaat taloudenhallinnan taidot on hyvätuloisilla ja koulutetuilla kuluttajilla ja vastaavasti huonoimmat pienituloisilla ja vähemmän koulutetuilla.

Myös ikä ja elämänkokemus vaikuttavat taloustaitoihin. Esimerkiksi voimakas inflaatio on tuttu ilmiö varttuneemmille kansalaisille, mutta alle 40-vuotiaat eivät sellaista ole omakohtaisesti kokeneet. Siksi elinkustannusten nopea nousu on ollut nuorille erityisen vaikeaa ymmärtää. Vaikka olisikin huolellisesti budjetoinut tulonsa ja menonsa, kulutuksen sääntely on vaikeaa, jos tietämys tuotteiden ja palvelujen hintamekanismeista on heikko.

Noin viidennes kuluttajista elää kädestä suuhun.

Kulutuksen hallinta heijastaa yleistä elämänhallintaa. Pienituloinen tai velkaantunut nuori voi ostaa päivittäin valmiita noutoaterioita television suoratoistopalveluita katsellen eikä koe kuluttavansa tuhlailevasti. Kuluttamiseen liittyy myös paljon tunnetiloja ja sosiaalista vertailua, joista on vaikea kommunikoida rationaalisin taloustermein. Budjettikuriin kehottaminen tehoaa ahdistukseensa shoppailevaan yhtä heikosti kuin kaloritaulukkojen esittäminen tunnesyöjään. Yhtä vähän jo vaikeasta talousahdingosta kärsivää kuluttajaa kannattaa syyllistää holtittomasta rahankäytöstä.

Kuluttamisen hallintaa vaikeuttaa huomattavasti myös kulutuksen digitalisoituminen, sillä se lisää impulsiivista ja addiktiivista ostamista. Lisäksi algoritmisesti kohdennettu mainonta ja sosiaalisen median vaikuttajat nostavat kulutushaluja ja luovat uusia tarpeita. Vaikka myös säästämiseen ja budjetointiin on kehitetty muun muassa pankkien digitaalisia sovelluksia, ne häviävät markkinoinnin tuottamille voimakkaille virikkeille. Oman kulutuksen säätely vaatii siis hyviä digi- ja somekäyttäytymisen säätelytaitoja. Erityisesti lapset ja nuoret tarvitsevat tässä ohjausta pienestä pitäen.

Suomeen saatiin vuonna 2021 ensimmäinen talousosaamisen strategia, jonka tavoitteena on parantaa kaikkien kansalaisten talousosaamista. Strategiassa suunnitelmallista talousopetusta toteuttavat oppilaitokset, viranomaiset, yritykset ja järjestöt.

Talousopetusta suunniteltaessa olisi tärkeää tehdä siitä aiempaa kulutuslähtöisempää: eurojen ohella pitäisi käsitellä myös kulutukseen liittyviä tunteita, mielikuvia ja sosiaalista painetta. Digitaitojen ja sosiaalisen median rooli kulutuksessa pitäisi myös tunnistaa paremmin ja hyödyntää näistä aiheista tehtyä tutkimusta.

Terhi-Anna Wilska ja Anu Raijas

Wilska on sosiologian professori Jyväskylän yliopistossa ja Raijas talousosaamisen neuvonantaja Suomen Pankissa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide