Mistä hömötiaiskannan romahdus johtuu?

Linnustomme tila tunnetaan hyvin, mutta muutosten selitykset jäävät usein hatariksi.

Hömötiainen ei pysty pesimään metsässä, josta ei löydy lahoja lehtipuupökkelöitä.

4.1. 2:00

Oulun yliopistossa on valmistunut tutkimus, jonka mukaan metsänhakkuut olisivat tärkein syy hömötiaiskannan pitkään jatkuneeseen laskuun (HS 28.12.). Tutkimus oli tehty Oulun lähistöllä 25 neliökilometrin kokoisella alueella 30 vuoden aikana.

Voidaanko tutkimuksen tuloksia yleistää muualle? Julkaisussa jäi avoimeksi, muuttuivatko tutkimusalueen metsien puulajisuhteet ja ikärakenne ja vastasiko muutos keskimäärin muutoksia muualla Suomessa. Tulkintaan vaikuttaa esimerkiksi se, jos hakatut metsät olivat sekametsiä, ja jäljelle on jäänyt huomattavasti nuorempia puhtaita kuusikoita.

Mikä vaikutus on hirvieläinten lisääntymisellä 1960-luvulta lähtien hömötiaisten vähenemiseen? Hömötiainen liikkuu metsätiaisistamme matalimmalla metsässä. Muutamaan metriin ulottuvalla kasvillisuudella, jota hirvieläimet syövät, on hömötiaiselle merkitystä.

Ulkomailla tehdyissä tutkimuksissa hömötiaiskannan kehityksen on todettu korreloivan negatiivisesti runsaan hirvieläinkannan kehityksen kanssa. Oululaisessa tutkimusraportissa ei kerrottu, lisääntyikö hirvieläinten määrä tutkimuksen aikana seuranta-alueella.

Julkaisussa suositellaan siirtymistä metsien jatkuvaan kasvatukseen, koska silloin ei tapahtuisi avohakkuita. Jos hakkuumäärä pysyy samana, joudutaan jatkuvan kasvatuksen metsiköissä käsittelemään vuosittain suurempia aloja kuin avohakkuilla tarvitsisi. Olisiko tämä hömötiaiselle edullisempaa? Hömötiaisen pesäpuikseen tarvitsemien koivupökkelöiden määrä todennäköisesti vähenisi jatkuvan kasvatuksen metsissä, koska koivun taimet eivät menesty ylispuuston varjossa.

Metsälinnustomme kannoissa tapahtuvia muutoksia on yleensä vaikea selittää tutkimuksen keinoin, koska mahdollisia vaikuttavia muuttujia on paljon ja syy-seuraussuhteiden todentaminen vaikeaa. Panostuksia eliölajiston seurantaan maastotutkimuksin tulisi lisätä. Luken ja Syken tulisi kantaa tästä nykyistä suurempi vastuu.

Michael Müller

metsäpatologian dosentti, Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide