Sähkötuen veronalaisuus olisi kätevä tapa tehdä tuki tulosidonnaiseksi

Veronalainen tuki on olennaisesti parempi kuin sähkön alv-alennus.

Voimalinjoja Espoon Vanhakartanossa.

5.1. 2:00

Pauli K. Mattila kysyi (HS Mielipide 29.12.), pitäisikö sähkötuki säätää veronalaiseksi tuloksi. Progressiivinen tuloverotus leikkaisi voimakkaasti hyvätuloisten saamat tuet. Hallitus sopi 100–700 euron tuesta kuukaudessa, ja se maksaisi 400 miljoonaa euroa. Veronalaisuus toisi tästä valtiolle takaisin summan, joka voitaisiin käyttää esimerkiksi tuen ulottamiseen neljän kuukauden sijasta viideksi kuukaudeksi myös maaliskuulle 2023.

Tämä olisi hoidettavissa yksinkertaisilla lisäyksillä tuloverolakiin, kuten että sen 10. pykälään tulisi kohta 15) luonnollisen henkilön saama energiatuki. Tämä voisi riittää, koska tuloverolain 29. pykälän 1. momentin mukaan veronalaista tuloa ovat verovelvollisen rahana tai rahanarvoisena etuutena saamat tulot. Asian selventäisivät lakiesityksen perustelut. Jos selvyyden vuoksi haluttaisiin, esimerkiksi 30. pykälän toiseksi momentiksi voitaisiin lisätä, että luonnollisen henkilön saama energiatuki on veronalaista.

Tällä tavoin energiatuen tulosidonnaisuus saataisiin kätevästi hoidettua osana tavanomaista verotusta ilman monimutkaisia erityissäädöksiä ja hallintobyrokratioita.

Kun valtio maksaa bruttona esimerkiksi 600 miljoonaa euroa, nettona menee tuo noin 400 miljoonaa euroa. Kaikkien tuen saajien käteen jäävä tulo nousee. Kuitenkin pieni- ja keskituloisilla se nousee enemmän kuin verottomuusmallissa ja suurimpien tulojen kohdalla vähemmän. Vastaavasti maksukykyiset suurituloiset saavat vähemmän, mutta kenenkään käteen jäävä tulo ei tästä laske.

Veronalainen tuki on olennaisesti parempi tuki kuin sähkön alv-alennus. Arvonlisävero on progressiivisen verotuksen vastakohtana regressiivinen vero. Syy on se, että pienituloiset kuluttavat tuloistaan suuremman osan ja maksavat siksi tuloistaan suuremman osan arvonlisäveroina. Arvonlisävero on kuitenkin vähemmän regressiivinen ja jopa osittain progressiivinen sähkön kohdalla, koska suurituloiset käyttävät tuloistaan enemmän sähköön suurempien asuntojen, yleisemmän sähkölämmitteisyyden ja sähköautojen takia. Tästä syystä sähkön alv-kevennys hyödyttää enemmän suurituloisia kuin pienituloisia, vaikka alv muutoin kohdistuu suhteessa tuloihin enemmän pieni- kuin suurituloisiin.

Veronalaisen energiatuen ulottamista myös yrityksiin voisi harkita.

Veronalainen energiatuki pienenisi tulojen kasvaessa ja maksukykyisyyden parantuessa. Se on siksi myös parempi kuin hintakatto. Hintakatto ei ole suoraan pois valtion budjetista, mutta hyödyttää sitä enemmän, mitä suurempi on kotitalouden sähkön käyttö tuloista riippumatta. Kun energiayhtiöt menettävät tuloja hintakaton takia, windfall-veron tuotto pienenee, ja tätä kautta valtio tulee maksaneeksi suurempituloisten hyödyn.

Harkita voisi veronalaisen energiatuen ulottamista myös yrityksiin – mukaan lukien maatilat, kun energiakustannus on niin suuri, että pahimmillaan maatiloja uhkaa lopettaminen jopa konkurssin kautta. Tätä koskeva valmistelu ei saa jarruttaa luonnollisten henkilöiden energiatuen toteutusta.

Tuen maksamisen viivästymisen takia sähkölaskuille tulee antaa tarvittava maksuaika eikä niitä tule viedä ulosottoon.

Pekka Tiainen

valtiotieteen tohtori (kansantaloustiede)

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide