Alkuperäiskansat suojelevat luontoa

Eduskunnan käsittelyssä oleva saamelaiskäräjälakiesitys tukee kansainvälisiä ja kansallisia tavoitteita luontokadon pysäyttämiseksi.

6.1. 2:00

Luontokato on noussut politiikan kärkiteemaksi ilmastonmuutoksen torjunnan rinnalle. YK:n biodiversiteettisopimus, EU:n biodiversiteettistrategia osana komission Green Dealia sekä kansallisesti kiristyvä sääntely asettavat kunnianhimoiset tavoitteet luontokadon pysäyttämiseksi.

Alkuperäiskansat suojelevat luontoa. Niiden hallitsemat alueet kattavat 80 prosenttia maapallon biodiversiteetistä. Alkuperäiskansojen oikeuksien vahvistaminen auttaa meitä kaikkia. YK:n vasta päättynyt luontokokous Montrealissa tunnusti aiempaa vahvemmin alkuperäiskansojen perinteisen tiedon ja oikeuksien tärkeyden luonnon monimuotoisuudelle.

Eduskunnan käsittelyssä parhaillaan oleva saamelaiskäräjälakiesitys tukee kansainvälisiä ja kansallisia tavoitteita luontokadon pysäyttämiseksi ja noudattaa kansainvälistä linjaa alkuperäiskansojen oikeuksien vahvistamiseksi kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa.

Esitetty yhteistoiminta- ja neuvotteluvelvoite loisi selkeät pelisäännöt saamelaisten kuulemiselle maankäyttöön, luonnon monimuotoisuuteen ja ilmastonmuutokseen liittyen. Kyseessä ei olisi veto-oikeus vaan pyrkimys saavuttaa yksimielisyys tai saada Saamelaiskäräjien suostumus saamelaisiin vaikuttaviin hankkeisiin. Olennaista on yhteistoiminnan oikea-aikaisuus, tietopohjaisuus ja aito mahdollisuus vaikuttaa.

Inka Musta

inarinsaamelainen, Helsinki

Pirita Näkkäläjärvi

pohjoissaamenkielinen, Inari

Tiina Sanila-Aikio

kolttasaamelainen, Inari

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide