Ujous on hukattu voimavara

9.1. 2:00

Mustreadissa yliopisto-opettaja ja väitöskirjatutkija Päivi Häkkinen Itä-Suomen yliopistosta arvioi, että ujous näyttäytyy länsimaisessa kontekstissa uhkana itsetoteutukselle ja elämässä menestymiselle.

”Ujouden implikoiminen kulttuurisesti ei-toivotuksi tilaksi näyttää paradoksaalisesti lisänneen sosiaalisesti arkaa käyttäytymistä. Sosiaalipsykologisten minäteorioiden näkökulmasta ujous tulkitaan yhä useammin poikkeavuudeksi, koska ulospäinsuuntautuneisuuden ihanne kulttuurissamme on niin määräävä.”

”Länsimaissa ujouteen liitetään säännönmukaisemmin erilaisia negatiivisia kyvyttömyyden määreitä, kun taas Kiinassa ujous on pitkään nähty sosiaalisesti hyväksyttynä piirteenä.”

”Kiinassa ujoista lapsista on havaittu kasvavan useammin pärjääviä ja myönteisesti itseensä suhtautuvia aikuisia. Ujoutta ei problematisoida, mistä johtuen ujojen lasten tunne osallisuudesta sekä mahdollisuudet harjoittaa turvallisesti omia sosiaalisia taitoja lisääntyvät.”

”Kiinassakin on kuitenkin jo nähtävissä kehitystä länsimaisten ideaalien suuntaan. – – Muutos on liitetty markkinatalouden muokkaamaan yhteiskuntaan.”

”Sosiaalista vetäytymistä pidetään helpommin hyväksyttävänä, mikäli kyse näyttää olevan yksilön vapaaehtoisesta valinnasta. Arkuudesta johtuvan jännityksen motivoima vetäytyminen sen sijaan tulkitaan vähemmän hyväksyttäväksi, normista poikkeavaksi outoudeksi. Vieroksummeko siis arkuutta ja herkkyyttä?”

”Ujous näyttäytyy piirteenä, jota on lapsesta asti kommentoitu ja josta on huomauteltu läpi koulupolun. Ei ole tavatonta, että ujoudesta huomautellaan vielä työelämässäkin.”

”Esimerkiksi työmarkkinoilla kysytyt ominaisuudet ja kyvyt muokkautuvat yhä vahvemmin globaalien trendien suuntaisesti. Kuinka usein itsevarma nappaa työpaikan osaavamman mutta ujon edestä, vaikka organisaatio nimenomaan tarvitsisi osaajaa.”

Yliopisto-lehdessä päätoimittaja Marja Pemberton kysyy, onko ammattiyhdistysliike osittain jähmettynyt menneisyyteen.

”Miksi ay-liike ei ole kansainvälistynyt aiemmin ja kiinnostunut maatalouden siirtotyöläisistä tai hikipajojen puurtajista? Kuuluvatko alipalkatut maahanmuuttajat niihin omiin, joiden oikeuksia puolustetaan?”

”Entä ovatko osatyökykyiset ay-liikeenkin marginaalissa? Miksi saavutetuista eduista ei voisi luopua, jos se on kokonaisuuden kannalta parempi?”

”Ay-liikkeen pitäisi olla todellinen vaikuttamisen kanava niille, jotka haluavat muuttaa työelämää oikeudenmukaisemmaksi ja elämäntapaamme kestävämmäksi.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide