Hiihdon alamäen syynä ei ole Norjan ylivoima vaan ilmastonmuutos

Maastohiihdosta on vaikea innostua, jos latuja varten ei ole lunta.

Lumitykit odottivat pakkasia, jotta niillä voidaan tehdään lunta.

12.1. 2:00 | Päivitetty 12.1. 7:41

Kansainvälinen huippuhiihto on kriisissä.

Hiihto on aina ollut muutamien maiden dominointia, mutta nyt hiihdon maailma on kenties pienempi kuin koskaan ennen.

Miesten maailmancupin kilpailuissa norjalaiset valtaavat säännöllisesti suurimman osan kärkikymmenikön sijoituksista. Naisten puolella vaihtelua on enemmän.

Hiihtoväkeä huolettaa erityisesti Keski-Euroopan maiden kutistuminen hiihtokartalla.

Se on huolestuttavaa myös lajin talouden näkökulmasta. Keski-Eurooppa on Pohjoismaihin verrattuna iso markkina, ja hiihtourheilu eri muodoissaan on siellä olennainen osa liikuntakulttuuria.

Keski-Euroopassa on myös rahaa ja tv-katsojia, jos maastohiihto vain nappaisi.

Kansainvälinen hiihtoliitto Fis rukkaa hiihdettäviä matkoja ja kilpailukalenteria tämän tästä kasvattaakseen kiinnostusta maastohiihtoon.

Esimerkiksi perinteisen hiihtotavan kilpailuista luopuminen on yhä useammin esillä. Näin voitaisiin leikata kuluja ja tasata resurssien eroja.

Ehdotetut keinot voivat antaa hiihdolle pientä potkua, mutta kunnon piristysruiskeeksi niistä tuskin on. Kyse on pikemminkin laastarista ja puuhastelusta.

Ja lisäksi pyllistetään perinteisen hiihtotavan kannattajille, joita on paljon.

Maastohiihdon perusteita kalvaa perustavanlaatuinen ongelma, jota Kansainvälinen hiihtoliiton on vaikea ellei mahdoton ratkaista.

Se on ilmaston lämpeneminen ja lumiolojen heikkeneminen.

Kisakylissä oli lämpöä paikoin yli 15 astetta.

Tv-kuvat viime sunnuntaina päättyneestä Tour de Skistä kertovat karusti hiihdon olosuhteista Keski-Euroopassa. Saksan Oberstdorfissa kisaladut saattiin rakennettua niukin naukin.

Muutoin kisakylissä oli paikoin suomalainen juhannussää, lämpöä yli 15 astetta.

Tällaisissa olosuhteissa maastohiihto ei ole omia valintojaan pohtivilla nuorilla ensimmäisenä mielessä, vaan aivan muut lajit. Ihmisten tuntuma hiihtoon ohenee, suorastaan sulaa.

Se taas johtaa negatiiviseen kierteeseen. Kun lajia harrastavia nuoria on yhä vähemmän, myös maailman huipulle tähtäävien joukko supistuu.

Lopulta harrastajien määrä käy niin pieneksi, että huippuyksilöitä osuu joukkoon harvakseltaan. Ja mitä pienemmäksi laji käy, sitä kauemmaksi karkaavat raha ja mediahuomio.

Suomessa hiihtokausi on vielä verrattain pitkä, ja lähes kaikkina talvina ladulle pääsee eteläisintä Suomea myöten.

Silti täälläkin hiihto on kutistunut kilpaurheiluna niin pieneksi, että jopa sen vahvojen alueiden seuroissa on pulaa junioreista ja toimitsijoista.

Kirjoittaja on HS:n urheilutoimituksen uutistuottaja.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide