Isot pettymykset vievät kohti lakkokevättä

10.1. 2:00

Kauppalehti toteaa, että työehtosopimukset ovat pahasti sumautuneet.

”Lähes kaikki yksityisten alojen liitot odottavat Teollisuusliiton ja Teknologiateollisuuden välisten neuvotteluiden tulosta. – – Kipein kysymys koskee niin palkankorotusten suuruutta kuin rakennetta.”

”Vientialan neuvottelujen takkuaminen on massiivinen ongelma, koska se vaikuttaa kaikkiin muihin sopimusaloihin. Kysyä voi, onko tällainen tilanne oikeasti kaikkien työnantajien tai työntekijöiden etu.”

”Teollisuuden vaikeudet sopia palkoista voi toki ymmärtää sitä kautta, että teollisuuden työntekijöiden palkkojen korotukset valuvat myös julkiselle sektorille. Kunta-alan sopimusten sitominen vientialan palkankorotuksiin onkin muodostumassa todelliseksi Pyrrhoksen voitoksi Suomen kansantaloudelle. Tätä neuvotteluiden valuvikaa vain ei ole mahdollista teollisuuden pöydässä korjata. Siksi siihen vetoaminen on turhaa.”

”Neuvottelut vaativat nyt luovia ratkaisuja. Nykyisessä 8–9 prosentin inflaatiossa työnantajien on turha odottaa, että palkansaajat tyytyvät parin prosentin palkankorotuksiin tai pelkkiin kertakorvauksiin.”

”Jos pettymykset ovat työntekijöille liian suuria, edessä on eduskuntavaalien lisäksi pahin lakkokevät vuosiin.”

Iltalehti kehuu Suomen muuttuneen vihreän sähkön suurvallaksi.

”Mikä parasta, sähköntuotannon vihertyminen jatkuu voimakkaana. Suomen tuulivoimakapasiteetti oli vuodenvaihteessa 5 200 megawattia. Tänä vuonna tuulivoimaa tulee 1 500 megawattia lisää ja ensi vuonna noin 2 000 megawattia. 10 000 megawatin raja saavutetaan Fingridin arvion mukaan vuonna 2025.”

”Pitkään ajateltiin, ettei Suomeen kannata rakentaa tuulivoimaa, koska sen rakentaminen oli kallista ja tuettua ja talvella, jolloin sähköstä on kovin kysyntä, ei tuule.”

”Suhtautuminen aurinkovoimaan oli sekin pitkään hyvin kriittistä tai vähättelevää. Eihän täällä pohjan perukoilla kunnolla edes paista, sanottiin. Tosiasiassa Etelä-Suomen vuotuisen kokonaissäteilyn määrä on lähes samaa suuruusluokkaa kuin Pohjois-Saksassa.”

”Aina ei tuule eikä paista. Onneksi Suomesta löytyy ydin- ja vesivoimaa sekä teollisuuden ja kaukolämmön yhteistuotantoa. Jatkossa sähkön ja lämmön varastointi ja erityisesti vetytalous korostuvat.”

”Pinnalla olevan energiasynkistelyn keskellä on hyvä huomata sekin, että Suomi saavuttaa tänä vuonna todennäköisesti sähköenergiaomavaraisuuden. – – Sähköomavaraisuus on erittäin tärkeää huoltovarmuuden kannalta. Omavaraisuudella on myös sähkön hintaa alentava vaikutus.”

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide