Hedelmöityshoitojen korvauksen poistuminen on tyrmäävä isku lasta toivoville

Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa.

12.1. 2:00

Yksityisen puolen hedelmöityshoitoihin liittyvien tutkimusten Kela-korvaus poistui vuoden alussa, kun hallitus leikkasi useita yksityisistä lääkärikäynneistä saatavia korvauksia. Leikkauksista saatavat 64 miljoonan euron säästöt käytetään rahoittamaan osaa vanhuspalveluiden hoitajamitoituksesta.

Kela-korvausten poisto hedelmöityshoidoista uhkaa lisätä entisestään julkisen puolen hoitokuormaa. Tahattoman lapsettomuuden asiantuntijaorganisaatio, Lapsettomien yhdistys Simpukka kävi aktiivista keskustelua syksyllä 2022 hedelmöityshoitojen Kela-korvausten säilyttämisestä eduskunnan Monimuotoiset perheet -ryhmässä. Simpukka toi useasti esille, että Suomessa tulee edistää kaikin keinoin toimenpiteitä, jotka mahdollistavat lapsitoiveen toteutumisen ja lapsiperheellistymisen sitä toivoville. Toimenpiteitä ovat esimerkiksi yhdenvertaiset mahdollisuudet hedelmöityshoitoihin perhemuodosta tai lapsettomuuden syystä riippumatta.

Resurssien puute julkisessa terveydenhuollossa on johtanut eri alueilla siihen, että lapsettomuushoitoihin pääsy julkisella puolella voidaan evätä jo ennen 40 vuoden yläikärajan saavuttamista. Hedelmöityshoitojen saaminen julkisen terveydenhuollon varoin on mahdollista vain osalle lasta toivovista. Nykyiset käytännöt sulkevat pois ison osan lapsettomuushoitoja tarvitsevista.

Vuosina 2020–2021 noin 45 prosenttia kaikista hedelmöityshoidoista tehtiin yksityisillä klinikoilla. Lahjoitetuilla sukusoluilla tehtävistä hoidoista yksityisen puolen osuus oli jopa yli 75 prosenttia.

Hedelmöityshoitojen avulla syntyi vuonna 2020 noin 2 400 lasta, mikä on 4,9 prosenttia kaikista syntyneistä (Terveyden ja hyvinvoinnin laitos 2022). Yksityisellä puolella tehdyistä hedelmöityshoidoista saatu Kela-korvaus on mahdollistanut lapsitoiveen mahdollistumisen myös niille, joilla ei ole ollut mahdollisuutta päästä julkisten hoitojen piiriin. Vaikka Kela-korvaus ei ole ollut suuri, on se ollut merkittävä kädenojennus yhteiskunnalta lapsitoiveen toteutumisen ja syntyvyyden kasvun tukemiselle. Nyt viesti on päinvastainen.

Tahaton lapsettomuus koskettaa Suomessa joka viidettä hedelmällisessä iässä olevaa. Lukuina määrä on 300 000. Kyseessä on yksi aikuisiän suurimmista kriiseistä, joka vaikuttaa yksilön kehoon, mieleen ja talouteen.

Piia Savio

toiminnanjohtaja

Lapsettomien yhdistys Simpukka

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide