Tutun ja turvallisen englannin sijaan lapselle kannattaa harkita muita kieliä

Ensimmäisen vieraan kielen valintaa kannattaa punnita tarkoin.

Monipuolinen kielitaito avartaa maailmankuvaa ja kehittää ajattelua.

15.1. 14:00

On se aika vuodesta, kun perheet miettivät lapselleen ensimmäistä vierasta kieltä, A1-kieltä. Pääkaupunkiseudulla on monipuolisesti kielitarjontaa. Tästä huolimatta vanhemmat valitsevat pääsääntöisesti tutun ja turvallisen englannin kielen lapsensa A1-kieleksi. Vallalla oleva käsitys siitä, että pelkällä englannin kielellä pärjää, vie Suomen kielivarannon tilaa kohti rapakuntoa. Toki englannin kielellä pärjää. Jos haluaa kuitenkin erottua massasta, kannattaa hankkia itselleen erityistaito, esimerkiksi harvinaisemmin osatun kielen.

Suomi tarvitsee kipeästi eri kielten osaajia. Tätä korostavat niin hallituspuolueet kuin elinkeinoelämän toimijatkin. Monipuolinen kielitaito avartaa myös yksilön maailmankuvaa ja kehittää ajattelua. Työmarkkinoilla ammattiosaaminen yhdistettynä monipuoliseen kielitaitoon ja kieleen liittyvän kulttuurin tuntemukseen tarjoaa etulyöntiaseman, se mahdollistaa usein paremmin palkatun uran ja tarjoaa etenemismahdollisuuksia. Akateemisessa maailmassa monikielinen lähteiden käyttö rikastaa tutkimuksen laatua.

Vaikka kielten opiskelun voi aloittaa minkä ikäisenä tahansa, uusille kielille kannattaa altistua mahdollisimman varhain. Varhainen kielenoppiminen on erityisen hyödyllistä sellaisen kielen parissa, jonka foneettinen järjestelmä on mahdollisimman kaukana omasta äidinkielestä. Tällaisia kieliä suomenkieliselle ovat esimerkiksi venäjä ja kiina.

Englannin voi oppia hyvin myöhemmin, vaikka A2-kielenä.

Kielivalintoja miettivien perheiden kannattaa siis huomioida yllä mainitut asiat päätöstä tehdessään. Varhain aloitettu tutustuminen ja leikin kautta tapahtuva omaksuminen johonkin muuhun vieraaseen kieleen kuin englantiin tarjoaa loistavan pohjan myös muiden kielten oppimisille. Englannin osaaminen on tietysti välttämätöntä, mutta sen voi oppia hyvin myöhemmin, vaikka A2-kielenä.

Tämänhetkinen maailmanpoliittinen tilanne saattaa ohjata perheiden lapselleen tekemiä kielivalintoja. Nyt olisi kuitenkin oltava kaukaa viisas ja suuntauduttava tulevaisuuteen. EU on jo pitkään linjannut, että jokainen eurooppalainen opettelisi vähintään kahta naapurimaansa kieltä. Ruotsi ja Venäjä tulevat aina olemaan Suomen naapurimaita. Ruotsissakin englannilla pärjää, mutta silti maan kielen osaaminen edes jollakin tasolla voi olla kullanarvoista monessa tilanteessa.

Jossakin vaiheessa suhteita Venäjään luodaan uudelleen ja kaupankäynti sekä muu yhteistyö käynnistyy väistämättä. Sitä ennen tarvitaan kielitaitoisia ja kulttuuritietoisia rauhan rakentajia esimerkiksi Ukrainassa, jossa venäjän kieli on edelleen vahvasti ihmisten välisen kanssakäymisen kieli, kuten myös monissa muissa entisissä neuvostotasavalloissa (Larisa Leisiö, HS Mielipide 9.1.).

A1-kielen valintaa kannattaa siis punnita tarkoin eikä siirtää esimerkiksi kielteisiä stereotypioita tai vihamielisiä asenteita itse kielen oppimista kohtaan.

Maarit Kaunisto

kasvatustieteen tohtori

kieltenopettaja, luokanopettaja

Vantaa

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide