Koulukiusaaminen on entisestään raaistunut ja usein puhutaan jo väkivallasta: nimittelyä, tönimistä, haukkumista, fyysistä pahoinpitelyä ja ulkopuolelle jättämistä. Uhrille se aiheuttaa pahaa mieltä, kyyneleitä, fyysisiä oireita ja pelkoa mennä kouluun. Vanhemmille kiusaaminen on aivan yhtä raskas kokemus kuin kiusaamiselle altistuneelle lapselle.
Kiusaaminen jättää pahimmillaan elämänpituisia jälkiä mielen hyvinvointiin, itsetuntoon, minäkuvaan, turvallisuudentunteeseen ja ihmissuhteisiin.
Kiusaamisen vastaiseen työhön tarvitaan kaikkia. Yhteistä tahtotilaa tarvitaan, jotta muutos saadaan aikaiseksi. Tämä tarkoittaa, että jokaisessa kodissa pitää puhua kiusaamisesta, vaikkei se juuri nyt koskettaisikaan omaa perhettä.
Kouluissa jokaisen aikuisen tehtävä on vakuuttaa, että kiusaaminen ei ole koskaan ok: meidän koulussamme ei ketään kiusata, vaan päinvastoin jokainen otetaan mukaan ja arvostetaan häntä juuri sellaisena kuin hän on.
Oppilaiden tulee tietää ja oppia, että kiusaamisella on myös seurauksia ja että kouluissa on toimivat kiusaamisen vastaiset toimintamallit, joita noudatetaan. Myös päättäjien on rohjettava tehdä päätöksiä, joissa lapsen oikeudet laitetaan etusijalle ja varataan sille työlle aikaa ja resursseja.
Aikuisten lisäksi oppilaiden rooli kiusaamisen vastaisen ilmapiirin, normin, rakentamisessa on merkittävä. Kiusaamisen vastainen toimintakulttuuri rakentuu vasta silloin, kun oppilaat osallistetaan ja otetaan mukaan sen rakentamiseen (Kansallinen koulutuksen arviointikeskus 2022). Vertaisten sanalla ja esimerkillä on valtaisa merkitys, ja oppilaiden on itse luotava omaan yhteisöön vahva kiusaamisen vastainen normi.
”Oppilaiden tulee tietää, että kiusaamisella on seurauksia.
Mannerheimin lastensuojeluliiton tukioppilastoiminta on esimerkki siitä, kuinka oppilaita voidaan osallistaa kiusaamista ennalta ehkäisevään ja kiusaamisen vastaiseen työhön. Toiminta on vakiintunut – yli 80 prosenttia suomalaisista kouluista toteuttaa tukioppilastoimintaa.
Tukioppilastoiminnassa tukioppilaat ryhmäyttävät oppilaita ja tutustuttavat toisiinsa. He järjestävät välituntitoimintaa, oppitunteja ja työpajoja kiusaamisesta, tempauksia ja tapahtumia sekä ottavat kaikki koulun oppilaat mukaan toimintaan. Tukioppilaat vahvistavat kouluhyvinvointia ja yhteisöllisyyttä. He toimivat myös koulussa silminä, jotka voivat havaita sellaistakin kiusaamista, joka jää aikuisilta huomaamatta.
Haastamme jokaisen päättäjän, kodin, koulun, lapsen ja nuoren mukaan kiusaamisen vastaiseen työhön. Opetussuunnitelmassa ja kouluissa tulee nähdä lasten ja nuorten sosiaaliset taidot ja niiden vahvistaminen tärkeänä. Kouluarjessa aikaa ja resursseja tulee riittää myös ryhmäyttämiselle, kaveritaitojen harjoittamiselle ja yhteisöllisyydelle.
Vain yhdessä tehden koulusta tulee parempi paikka, jossa ketään ei kiusata eikä kukaan jää yksin.
Paula Aalto
kouluyhteistyön ja digitaalisen nuorisotyön päällikkö
Satu Suomalainen
kouluyhteistyön asiantuntija
Anna-Kaisa Hiedanniemi
kouluyhteistyön asiantuntija
Mannerheimin lastensuojeluliitto
Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.