Diagnoosien haittoja on pohdittu ja tutkittu jo pitkään

Diagnooseista voi muodostua elämää ohjaavia ja rajoittavia loukkuja.

15.1. 2:00

Helsingin Sanomat kertoi (11.1.) psykologi Tomi Bergströmin tutkimusnäkökulmasta, jossa kyseenalaistetaan mielenterveysdiagnoosien hyödyt, tuodaan esille diagnoosien haittoja ja penätään ihmisten elämäntilanteiden sekä kontekstin parempaa huomioimista. Toisin kuin jutussa kuitenkin annettiin ymmärtää, näkökulma ei ole millään lailla uusi. Diagnoosien haittoja on pohdittu ja niitä on tutkittu vuosikymmenien ajan, myös Suomessa.

Nykyään esimerkiksi tiedetään, kuinka diagnoosit toimivat sosiaalisten roolien tavoin, kuinka ne muokkaavat ihmisten odotuksia, ajattelua, käyttäytymistä ja vuorovaikutusta ja kuinka diagnooseista kuten muistakin luokitteluista voi muodostua elämää ohjaavia ja rajoittavia loukkuja.

Asiaa monimutkaistaa vielä se, että mielenterveyden sairauksien välillä näyttäisi olevan suuria eroja siinä, kuinka riippuvaisia ne ovat ympäristöstä ja vallitsevasta ajan hengestä. Joka tapauksessa tällainen kriittinen tutkimuslinja ei tule valtavirtaistumaan niin kauan kun yksilön itseriittoisuutta hypettävä yhteiskunta haluaa nähdä psyykkisen pahoinvoinnin yksilöstä johtuvana ongelmana, jota voidaan hallita lääkkeillä ja jolla voidaan tehdä valtavia määriä rahaa.

Rasmus Mannerström

sosiaalipsykologian lehtori, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide