Markkinoihin mukautuva eläkejärjestelmä vakauttaa taloutta

Britannian karut kokemukset antavat aihetta pohtia myös suomalaisiin eläkeyhtiöihin kohdistuvia riskejä.

23.1. 2:00

Britannian eläkerahastojen horjuminen korkojen rajun nousun seurauksena herätti huomiota viime syksynä – tämän mittakaavan korkoliikkeitä ei ollut koettu Britanniassa tai muillakaan keskeisillä markkinoilla sitten vuoden 1994. Markkinaliikkeiden vaikutus oli voimakas, koska osassa brittijärjestelmää sijoitusten ohella tulevaisuuden eläkemaksujen markkina-arvo vaikuttaa suoraan vakavaraisuuteen.

Markkina-arvon muutoksia suojataan tyypillisesti johdannaisilla. Niiden vakuusvaatimukset ajoivat korkojen noustessa osaa eläkerahastoja samaan tilanteeseen, johon energian tuottajat ovat joutuneet sähkön markkinahinnan noustessa. Lähtökohtaisesti järkeviä suojauksia olisi helposti rahaksi muutettavien vakuuksien puuttuessa purettava pahimpaan mahdolliseen aikaan, ja sitä kärjisti vakuuskelpoisten valtion lainojen samanaikainen arvojen romahdus.

Suomen eläkejärjestelmä on osittain rahastoitu ja käytännössä puskurirahasto, joka turvaa eläkkeiden maksukyvyn yksittäisten vuosien sijoitustuotoista tai eläkemaksuista riippumatta. Brittirahastojen ongelmilla on siten vähän suoraa yhteyttä suomalaisten eläkkeisiin. Britannian eläkerahastojen karut kokemukset avaavat kuitenkin pohdinnan siitä, onko olemassa riski, että myös kotimaiset eläkeyhtiöt joutuisivat myymään tuottavia pitkäaikaisia sijoituksiaan heikossa markkinatilanteessa.

Eläketurvakeskus julkaisi syksyllä päivityksen Suomen eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoitusnäkymistä. Ne ovat parantuneet hyvien sijoitustuottojen ansiosta ja ovat jatkossa yhä riippuvaisempia sijoitustuottojen suotuisasta kehityksestä.

Toteutimme raportin taustaksi tutkimuksen institutionaalisten sijoittajien pitkän aikavälin odotetuista sijoitustuotoista, joiden arvioidaan olevan vastedes selvästi alhaisempia kuin viimeaikaiset historialliset tuotot. Korkojen viimeaikaisesta noususta huolimatta osakkeilla ja muilla riskialttiilla sijoituskohteilla on jatkossakin keskeisin rooli sijoitustuottojen lähteenä.

Miten eläkelaitosten vakavaraisuus kestää turbulenssia?

Yksittäisten omaisuusluokkien tuottojen ohella on koko eläkejärjestelmän pitkän aikavälin tuottojen kannalta vähintään yhtä keskeistä, miten eläkelaitosten vakavaraisuus kestää markkinaturbulenssia. Jos omaisuusarvojen lasku johtaa pakkomyynteihin tai riskitason merkittävään vähentämiseen, tulevat sijoitustuotot ja eläkejärjestelmän rahoitusnäkymät heikentyvät olennaisesti. Aikaisemmissa markkinakriiseissä tätä on korjattu tilapäisillä helpotuksilla vakavaraisuuslaskentaan.

Ruotsin eläkejärjestelmän AP-rahastot ja Norjan valtion kansainvälinen eläkerahasto ovat hyviä esimerkkejä puskurirahastoista, joiden riskinotto määritellään sijoitusjakauman kautta. Sijoitusjakauma eri omaisuuslajeihin pyritään pitämään samantyyppisenä markkinatilanteesta huolimatta. Käytännössä se tarkoittaa esimerkiksi osakkeiden lisäostoja niiden markkina-arvon laskiessa merkittävästi. Kotimaisista eläkesijoittajista Kevan ja Valtion eläkerahaston sijoitustoiminnan sääntely on luonteeltaan lähimpänä tätä mallia.

Yksityisten työeläkeyhtiöiden vakavaraisuutta säännellään mallilla, jossa varallisuusarvojen laskiessa riskitasoa joudutaan keventämään riskialttiimpia sijoituksia myymällä. Se lienee historiallinen jäänne ajalta, jolloin puskurirahastot luotiin tasoittamaan ja turvaamaan suurten ikäluokkien eläköitymisestä aiheutuvia menoja.

Eläketurvakeskuksen päivitettyjen rahoitusnäkymien mukaan työeläkeyhtiöiden puskurirahastojen rahastointiaste ei laske maltillisillakaan tuotto-odotuksilla alle 35 prosentin. Se tekee niistä odotetuissa skenaarioissa pysyvän osan maamme eläkejärjestelmää.

Olisiko nyt aika uudistaa työeläkeyhtiöiden vakavaraisuuskehikkoa ja mahdollistaa niiden toiminta selkeinä puskurirahastoina?

Tämä poistaisi teoreettisenkin mahdollisuuden omaisuuserien pakkomyynneistä ja korostaisi suomalaisen eläkejärjestelmän luonnetta talouden vakauttajana.

Petteri Arinen ja Antti Suhonen

Arinen on väitöskirjatutkija Hankenilla ja Suhonen työelämäprofessori Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulussa.

Vieraskynät ovat asiantuntijoiden puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut julkaistaviksi. Vieraskynissä esitetyt mielipiteet ovat kirjoittajien omia näkemyksiä, eivät HS:n kannanottoja. Kirjoitusohjeet: www.hs.fi/vieraskyna/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide