Tärkeiden Kevon ja Seilin tutkimusasemien lakkauttaminen olisi lyhytnäköistä

Ainutlaatuiset havaintosarjat Kevon ja Seilin tutkimusasemilta ovat arvokkaita ilmastonmuutoksen vaikutusten arvioinnissa.

Kevon tutkimusasema Utsjoella.

16.1. 2:00

Maailman eliöyhteisöt ovat muuttumassa ennennäkemättömän nopeasti. Otsikoissa näkyvät yhtäältä tulokaslajit, tuholaisten massaesiintymät ja taudinaiheuttajien leviäminen, toisaalta eläinten ja kasvien katoaminen kartalta. Suuri ongelma muutosten syiden selvittämisessä on pitkäaikaisten havaintosarjojen puuttuminen. Niinpä yliopistojemme kenttäasemat ja niiden keräämät aikasarjat ovat nousseet arvoon arvaamattomaan.

Esimerkiksi Turun yliopiston tutkimuslaitoksilla Saaristomerellä Seilin saarella ja Utsjoen Kevolla on havainnoitu erilaisia eliöitä jo yli 50 vuoden ajan. Nämä tietueet kuuluvat maailman pisimpiin eliöyhteisöjä kuvaaviin aikasarjoihin.

Meidän pohjoisilla leveysasteillamme lämpeneminen on nopeampaa kuin etelämpänä, minkä vuoksi kotimaisten yliopistojemme kenttäasemien sijainnit ovat strategisesti hyviä. Asemat sijaitsevat lisäksi alueilla, joilla ihmisen suora vaikutus ekosysteemeihin on ollut verrattain vähäistä. Tällaisilla alueilla havaittujen lajistonmuutoksien voidaan siis olettaa johtuvan nimenomaan ilmaston ja luonnollisen ympäristön muutoksista.

Kevo on Manner-Euroopan pohjoisin miehitetty tutkimusasema.

On yleinen harhakäsitys, että kenttäasemat ovat olemassa vain puoliautomaattista näytteenottoa varten, tai satunnaisten vierailevien tutkijoiden yöpymispaikkoina varsinaisen ”työn” tapahtuessa kaupunkien keskuskampuksilla.

Asemilla tehdään lukuisia kenttätutkimuksia, ja siellä uudet alan osaajat saavat käytännön opetusta lajintunnistuksesta ja eliölajien ekologiasta eri elinympäristöissä. Yliopistojemme tutkimusasemat ovat myös mukana useissa kansallisissa ja kansainvälisissä verkostoissa.

Kevo on Manner-Euroopan pohjoisin miehitetty tutkimusasema ja haluttu kumppani kaikkiin verkostoihin, jotka haluavat kattaa myös pohjoisimman Euroopan. Seili puolestaan on mukana muun muassa valtakunnallisen tutkimusinfrastruktuurin tiekartalla Finmari-konsortiossa, ja tutkimuslaitosta liitetään parhaillaan eurooppalaiseen merentutkimuksen infrayhteenliittymään.

Kenttäasemien suuresta merkityksestä ja ajankohtaisuudesta huolimatta esimerkiksi Turun yliopiston säästöohjelmassa on esitetty sekä Kevon ja Seilin kenttäasemien lakkauttamista tai toimintojen voimakasta alasajoa (HS Turku 10.1.). Siitäkin huolimatta, että biodiversiteetti, luonnonvarojen kestävä käyttö sekä meri ja merenkulku kuuluvat yliopiston itsensä valmistamassa uudessa strategiassa sen tutkimuksen ja opetuksen painopistealoihin. Tähän suhteutettuna ja parhaillaan tapahtuvat globaalit muutokset huomioon ottaen olisi Turun yliopiston osalta kummeksuttavaa ja lyhytnäköistä lakkauttaa asemien toiminta.

Julia Fält-Nardmann

Heta Rousi

tutkijatohtoreita, Turun yliopiston biodiversiteettiyksikkö

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide