Naton jäsenyys ei tarkoita sotaan sitoutumista

Natoon liittyessään Suomi ei anna sitoumusta osallistua osapuolena tulevaisuuden sotiin.

Naton päämaja Brysselissä Belgiassa.

14.1. 2:00

Eduskunnan perustuslakivaliokunnan näytettyä vihreää valoa Suomen Nato-jäsenyyden hyväksymiselle eduskunnan enemmistöpäätöksellä on syytä selventää, mihin Suomi sitoutuu ja mihin ei.

Jäsenyydestä seuraa jäsenvaltion velvoite auttaa aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista jäsenmaata. Suomi kuitenkin itse päättäisi, omaa valtiosääntöään noudattaen, avun muodot. Ne voivat sisältää aseellista voimankäyttöä, mutta voivat myös rajoittua pakotteisiin ja materiaaliapuun. Natoon liittyessään Suomi ei anna sitoumusta osallistua osapuolena tulevaisuuden sotiin.

Perustuslain mukaan sodasta ja rauhasta päättää tasavallan presidentti eduskunnan suostumuksella. Jos toinen jäsenmaa joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, Suomen olisi ensin valittava sellaiset avunannon muodot, jotka eivät tarkoita asettumista valtioiden välisen aseellisen konfliktin eli sodan osapuoleksi, kunnes eduskunta antaa suostumuksen sotaan osallistumiselle. Nato-jäsenyys ei tarkoita, että eduskunta delegoisi hallitukselle vallan päättää sodasta ja rauhasta. Siksi Suomen ei tule ottaa alueelleen toisen valtion komentovallassa olevia joukkoja tai aseita.

Kolmella jäsenellä (Yhdysvalloilla, Ranskalla ja Britannialla) on ydinaseita, ja eräät muut jäsenmaat ovat hyväksyneet Yhdysvaltojen ydinaseiden sijoittamisen alueelleen. Nämä tosiseikat eivät vaadi Suomelta mitään hyväksymistoimenpidettä eivätkä seuraa Nato-sopimuksesta. Suomella ei ole velvoitetta hyväksyä ydinaseita alueelleen rauhan tai sodan oloissa. Ydinenergialaki yksiselitteisesti kieltää ydinräjähteiden tuonnin Suomen alueelle, kunnes eduskunta muuttaa tuota lakia.

Perustuslain mukaan sodasta ja rauhasta päättää tasavallan presidentti eduskunnan suostumuksella.

Liittyessään Natoon Suomi ei ennalta sitoudu sen poliittisiin asiakirjoihin, kuten Strategiseen konseptiin (2022). Seuraava strateginen konsepti hyväksytään konsensuksella. Suomi ei ennalta sitoudu mihinkään ydinaseita koskevaan muotoiluun tuossa tulevassa asiakirjassa.

Jos Suomi joutuisi aseellisen hyökkäyksen kohteeksi, Naton ydinasevaltiot päättäisivät, millä tavoin ne tulevat Suomen avuksi. Suomella ei olisi osuutta kyseisten maiden ydinaseita koskevassa päätöksenteossa, ja Natolla ei ole ydinaseita. Siksi on yksinkertaistus sanoa, että Suomi tulee osalliseksi Naton ydinasepelotteesta.

Suomi on vuonna 1922 sitoutunut Ahvenanmaan puolueettomuuteen ja demilitarisointiin ja myös aseellisen konfliktin oloissa puolustamaan Ahvenanmaan puolueettomuutta. Ahvenanmaan sopimuksen mukaan Ahvenanmaan aluetta ei saa sodan aikana välillisesti eikä välittömästi käyttää tarkoitukseen, joka on jossain yhteydessä sotilaallisten toimenpiteiden kanssa. Suomi on Naton jäsenyyttä koskevien neuvottelujen lähtökohtana tehnyt selväksi, että Suomi tulee kunnioittamaan kansainvälisiä velvoitteitaan koskien Ahvenanmaan puolueettomuutta ja demilitarisointia.

Nato-jäsenyys muuttaa Suomen paikkaa maailmassa, mutta ei sen identiteettiä.

Martin Scheinin

Brittiläisen Akatemian tutkimusprofessori, oikeustieteen tohtori

Firenze, Italia

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide