Kohtaa ihminen, älä hänen oireitaan

Hoidon kohdistaminen oireisiin voi ratkaisevasti vaikeuttaa toipumista, koska se ei riittävästi huomioi kunkin ihmisen yksilöllistä tarvetta ja kunnioita hänen kokemuksiaan.

15.1. 2:00

Jyväskylän yliopiston tutkijatohtorin ja Kemin psykiatrisen sairaalan vastaavan psykologin Tomi Bergströmin mukaan diagnooseilla ei tulisi selittää monimutkaisia elämänongelmia (HS 11.1.).

Mielenterveyden kriisien hoito näyttää yhä enemmän keskittyvän ihmisten oireiden diagnosointiin ja niihin luotuihin hoitomalleihin. Esimerkiksi psykoottisten kriisien hoidon tulokset eivät ole kuitenkaan kehittyneet lainkaan 25 vuoden aikana, kuten Bergströmin ym. julkaisemassa pitkäaikaisseurannassa on osoitettu. Sen sijaan ihmisen kokonaisvaltaiseen kohtaamiseen pyrkivä dialoginen hoito oli tuottanut kaksi kertaa parempia tuloksia yhtä hyvin työelämään palaamisen kuin hoidosta ja lääkityksestä riippuvuuden suhteen.

Mielenterveys ja hyvinvointi rakentuvat suhteissa muihin ihmisiin ja elämäntapahtumiin. Kriiseissä ihminen tulisi kohdata osana ihmissuhde- ja elämänverkostoaan. Vaikeisiin kriiseihin sisältyvät oireet, kuten ahdistus, masennus ja hallusinaatiot, ovat ruumiillisen mielen välttämättömiä puolustusreaktioita, eivät diagnosoidun sairauden oireita. Niinpä niihin liittyvä viesti tulisi ottaa vastaan ja alkaa yhdessä pohtia sitä kriisissä olevan sekä hänelle tärkeiden ihmisten kanssa.

Mielenterveys ei ole jonkin diagnoosin puuttumista, vaan se toteutuu toimijuutena omissa ihmissuhteissa.

Hoidon kohdistaminen oireisiin voi ratkaisevasti vaikeuttaa toipumista, koska se ei riittävästi huomioi kunkin ihmisen yksilöllistä tarvetta ja kunnioita hänen kokemuksiaan. Ammattilaisen tekemän testin tai haastattelun tulokseksi voidaan saada esimerkiksi keskivaikea masennus, mutta se, mihin kaikkeen se kullakin liittyy ja mitä se tarkoittaa, on erittäin yksilöllistä. Mielenterveys ei ole jonkin diagnoosin puuttumista, vaan se toteutuu toimijuutena omissa ihmissuhteissa. Monet mielenterveyden ja hyvinvoinnin vaikeudet liittyvät esimerkiksi pettymyksiin rakkauselämässä, vaille jäämisiin tai kriiseihin, jotka kytkeytyvät sosiaaliseen elämään.

Mielenterveyden haasteet syntyvät kussakin elämäntilanteessa omalla tavallaan – ne eivät noudata ennalta ymmärrettäviä kaavoja. Mielenterveyden häiriöt eivät ole lisääntyneet muuten kuin sitä myötä, että ihmisiä diagnosoidaan entistä herkemmin ja haastaville elämänilmiöille luodaan uusia diagnooseja. Tämän seurauksena luodaan myös uusia luokkia psyykenlääkityksille oireiden poistamiseksi, mutta itse elämänongelmiin ei tällä tavalla saada pysyvää apua.

Diagnosoidun sairauden tai oireyhtymien hoidon sijaan meidän tulisikin keskittyä auttamaan ihmisiä ja heidän läheisiään. Mielenterveyden ammattilaisten tulisi nykyistä paljon paremmin myös ottaa vaikeuksissa olevan ihmisen tärkeimmät resurssit eli läheiset mukaan auttamistyöhön. Esimerkiksi nykyiset lastenpsykiatrian yksiköt voisi hyvin nimetä lapsiperheiden psykiatriaksi.

Pekka Holm

lastenpsykoterapeutti, VET-perheterapeutti

Lohja

Jaakko Seikkula

psykoterapian professori, emeritus

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide