Kirjavat opetussuunnitelmat ovat selvä laatuongelma

Opetetaanko koulussa oikeita asioita?

Oppimistulosten nopea heikentyminen herättää huolta.

15.1. 2:00

Helsingin Sanomat uutisoi (12.1.) oppimistulosten heikentymisestä. On hyvä, että asiaa on selvitetty, sillä lasten ja nuorten osaamisen heikentyminen on ollut jo pitkään havaittavissa myös opettajien arjessa.

Uutisessa tuotiin esille monia seikkoja, jotka todennäköisesti ovat myötävaikuttaneet kielteiseen kehitykseen, mutta kokonaiskuvaan jää opetussuunnitelman kokoinen aukko. 1990-luvulta lähtien on luovuttu valtakunnallisista opetussuunnitelmista ja siirrytty väljempään ohjaukseen opetussuunnitelman perusteiden avulla. Samalla opetussuunnitelmien sisältö on muuttunut.

Valtakunnallisista opetussuunnitelmista luopumista perustellaan paikallisella autonomialla. Se on kuitenkin johtanut siihen, että koulutus ei ole tasalaatuista eri puolilla Suomea. Peruskoulun tai lukion päättötodistuksen takana ei ole sama koulutus ja sama osaaminen kaikkialla Suomessa, vaan tutkintojen sisältö voi olla hyvin erilainen eri koulutuksenjärjestäjillä. Lukion tilannetta hieman parantaa yhteinen ylioppilastutkinto, joka onkin monille opettajille lukion tosiasiallinen opetussuunnitelma.

Miksi opetussuunnitelmakin ei voisi olla yhteinen, sama kaikille? Kirjavat opetussuunnitelmat ovat selvä laatuongelma. Lisäksi niiden laatiminen paikallistasolla tuottaa paljon työtä ja byrokratiaa, joka voitaisiin hoitaa keskitetysti kerralla.

Opetussuunnitelmien sisällöissä on siirrytty poispäin perusasioista, tietojen ja taitojen opiskelusta. Lapsilta ja nuorilta edellytetään sellaisia tiedon tuottamisen, soveltamisen ja arvioinnin taitoja, joita heidän aivojensa kehitystaso ei tue. Samalla perusasioiden tietämisen ja muistamisen merkitystä vähätellään. Ennen koulussa opittiin tietämään ja korkeakoulussa soveltamaan. Nyt koulussa yritetään opettaa soveltamista, eikä tietämistä opi missään.

On siirrytty poispäin perusasioista.

Muiden oppiaineiden oppimisen pohjana ovat äidinkieli ja matematiikka. Vankan pohjan ne antavat silloin, kun perusasiat hallitaan hyvin: äidinkielessä tämä tarkoittaa lukutaitoa ja jokseenkin virheetöntä kieltä, matematiikassa peruslaskutoimitusten hallintaa. Nykyisellään molempien oppiaineiden opiskelu on kuitenkin suurilta osin kaikkea muuta. Se vie aikaa ja voimavaroja perusasioilta.

Ainekeskeisyys ei ole muodissa opetussuunnitelmissa. Mieluummin tuotetaan yleisen tason pedagogista jargonia. Opetuksen laatua takaavan normiohjauksen sijasta opetussuunnitelmien sivut täyttyvät idealistisista visioista: on laaja-alaista osaamista, ilmiöoppimista ja itseohjautuvuutta. Onko suunta oikea?

Oppimistulosten heikkeneminen on hyvin huolestuttava ilmiö, kuten uutinenkin toi esiin. Syitä selvitettäessä pitäisi varmasti kysyä se ilmeisin kysymys: opetetaanko kouluissa oikeita asioita?

Johannes Kellomäki

lukion äidinkielen ja kirjallisuuden lehtori

Hämeenlinna

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide