Opetamme eri asioita kuin mittaamme

Opetussuunnitelmassa ja arjessa entistä isomman roolin ovat saaneet esimerkiksi ympäristö-, yrittäjyys-, terveys- ja turvallisuuskasvatus.

Valkeakosken Roukon koulun oppilaita osallistui koekalastukseen osana koulun ympäristökasvatusta syyskuussa 2021.

17.1. 2:00

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkaisi viime viikolla sivistyskatsauksensa, joka herätti jälleen laajan keskustelun oppimistulosten heikentymisestä. Oppimistulosten mittaus kohdistuu lähinnä matematiikkaan, lukutaitoon ja luonnontieteisiin, kuten yleisesti tunnetussa Pisa-ohjelmassa. Noiden taitojen opetus ja oppiminen on perinteisesti ollut myös koulumme ”kovaa ydintä”. Koulujen opetussuunnitelmat ja arki ovat kuitenkin vuosikymmenten kuluessa muuttuneet.

Jakolaskualgoritmeja ja aineen olomuotoja koulussa opiskellaan edelleen. Samaan aikaan opetussuunnitelmassa ja arjessa entistä isomman roolin ovat saaneet esimerkiksi ympäristö-, yrittäjyys-, terveys- ja turvallisuuskasvatus.

Tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetukseen on joissakin kunnissa ja kouluissa varattu lukujärjestykseen oma viikoittainen palkki. Hyvin harvoin, jos koskaan, mainittujen oppisisältöjen tuominen osaksi koulun arkea on lisännyt viikoittaisten opetustuntien määrää.

Kouluopetus on muuttunut matkan varrella monipuolisemmaksi. Se tarkoittaa, että paljon kaivatut ”peruasiat” ovat menettäneet palasen niihin aiemmin käytetystä ajasta. Kahdessa tunnissa opit enemmän kuin yhdessä. Tämä tulisi myös huomioida silloin, kun pohditaan syitä oppimistulosten heikentymiseen.

Tatu Luoto

luokanopettaja, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide