Paluu asuntolainojen korkovähennykseen olisi vastoin asumisen tasa-arvoa

Jos asuntolainojen korkovähennys palautettaisiin, tämä parantaisi keskimäärin parempituloisen asuntovelallisen asemaa suhteessa köyhempään vuokra-asukkaaseen.

Alhainen korko on suosinut paljon lainaa ottamaan pystyviä asunnon ostajia.

19.1. 2:00

Asuntolainojen korkojen verovähennykseen palaamista on esitetty. Monet ekonomistit vastustavat perustellusti ehdotusta, samoin minä asuntopolitiikan tutkijana. Eurooppalaisessa asuntotutkimusverkostossa asuntolainojen korkovähennysten haittoja on korostettu, korkovähennystä ei tosin monissa maissa edes ole.

Korkovähennysten haitat on tuotu esiin, ja vähennyksestä luopumista ajettiin Suomessakin vuosikymmeniä. Nollakoron maailmassa tämä onnistui, mutta nyt kehityksen pyörää yritetään kääntää taaksepäin perusteena pienituloisten omistusasunnon hankkijoiden tasa-arvo. Asumisessa tasa-arvonäkökulmia on muitakin. Ruotsissa käytetty käsite hallintamuotojen neutraliteetti tarkoittaa, ettei säädöksillä saisi suosia jotain hallintamuotoa.

Korko on viime vuosina ollut Suomessa Euroopan edullisimpia. Nollakorkojen maailma on suosinut omistusasukkaita sitä enemmän, mitä suurituloisempia ja lainanottokykyisempiä he ovat olleet. Vuokralaisilla ei vastaavaa etua ole ollut, ja vuokrataso on noussut tuntuvasti.

Professori Edward Andersson aikoinaan totesi, ettei asuntolainojen korkovähennykselle ole perustetta, jos vastaavaa tulolähdettä ei ole. Velattomassa omistusasunnossa halvalla asuva ei nykyään maksa veroa asuntoedusta tai asuntotulosta. Asuntosijoittaja taas maksaa pääomatuloa vähintään 30 prosenttia nettovuokratuloistaan, ja vero siirtyy usein vuokriin niitä nostaen.

Valtion varoja tarvitaan kipeästi muualle.

Jos asuntolainojen korkovähennys palautettaisiin, tämä parantaisi keskimäärin parempituloisen asuntovelallisen asemaa suhteessa köyhempään vuokra-asukkaaseen. Alhainen korko on jo suosinut paljon lainaa ottamaan pystyviä ja kasvattanut eriarvoisuutta asunto-oloissa 2000-luvulla. Etenkin omakotitaloasukkaiden asumisväljyys on kohentunut. Sen sijaan kerrostaloissa ja etenkin vuokra-asunnoissa käytettävissä oleva pinta-ala on jopa pienentynyt kasvukeskuksissa. Lapsiperheiden asumisahtaus yleistyi 2010-luvulla.

Korkean inflaation oloissa tapahtuu suuria näkymättömiä tulonsiirtoja velallisille. Jos korko on esimerkiksi 3,5 ja inflaatio 9,5 prosenttia, lainasta katoaa kuusi prosenttia vuodessa. Lainojen ollessa hyvin pitkiä ja suuria valtion tukea kertyisi merkittävä osuus asunnon hinnasta. Valtion varoja tarvitaan kipeästi muualle esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjuntaan ja terveydenhuoltoon.

Anneli Juntto

asumistutkimuksen professori emerita, Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide