Apteekkitoimintaa on kehitettävä kansanterveys edellä

Itsehoitolääkkeiden käytön riskit on huomioitava pohdittaessa niiden myynnin sallimista päivittäistavarakaupoista.

Lääkkeet eivät ole tavallisia kulutushyödykkeitä.

18.1. 2:00

Helsingin Sanomat nosti laajassa kirjoituksessaan (Sunnuntai 15.1.) keskusteluun apteekkitoiminnan kehittämistarpeet. Tutkijoina olimme pettyneitä kirjoituksen lähtökohtiin tarkastella apteekkitoimintaa yksinoikeutena lääkkeiden myyntiin.

Lähes huomiotta on jätetty apteekkien keskeisin tehtävä lääkkeiden saannin ja turvallisen käytön varmistamisessa toimialueellaan. Suomessa sairastavuus on suurta ja se lisääntyy edelleen väestön ikääntyessä. Lääkkeiden käyttö lisääntyy ja yhä monimutkaisempia lääkehoitoja tulisi pystyä toteuttamaan kotioloissa. Helposti saavutettavina terveydenhuollon lähipalveluina apteekkien toimintaa on perusteltua kehittää osana sote-palveluja, kuten muun muassa valtioneuvoston kanslian selvityksissä esitetään.

Tuoreessa henkilökuvassa apteekkari Mika Wallinista (HS 13.1.) konkretisoituvat hyvin ne arvot ja työ, jota Suomen apteekeissa tehdään asiakkaiden lääkehoitojen onnistumisen hyväksi. Apteekit ovat erityisen tärkeitä pienituloisille eläkeläisille sekä paljon sairastaville ja lääkkeitä tarvitseville: se on ainoa lähipalvelupiste, josta saa tukea terveysongelmissa ilman ajanvarausta ja maksamatta neuvonnasta. Kelan tutkimusten mukaan nämä haavoittuvat väestönosat käyttävät suurimman osan lääkkeistä ja muodostavat suurimman osan julkisesta lääkelaskusta, joten heidän lääkekäyttönsä rationaalisuuteen tulisi kiinnittää erityistä huomiota.

Lääkkeet eivät ole tavallisia kulutushyödykkeitä.

Lääkkeet eivät ole tavallisia kulutushyödykkeitä, vaan näyttöön perustuvia hoitotoimenpiteitä kuten muutkin lääketieteelliset hoidot. Tämä koskee myös itsehoitolääkkeitä. Siksi itsehoitolääkkeiden käytön riskit on huomioitava pohdittaessa niiden myynnin sallimista päivittäistavarakaupoissa. Itsehoitolääkkeiden valinnassa tulisi ottaa huomioon henkilön muu lääkitys ja sairaudet. Tätä toivovat kansalaisetkin: Valtioneuvoston kanslian rahoittamassa väestötutkimuksessa enemmistö (84 prosenttia) vastanneista toivoi itsehoitolääkkeiden sopivuuden varmistamista suhteessa muuhun lääkehoitoon, ja 74 prosenttia halusi saada neuvontaa valintojensa tueksi.

Tulehduskipulääkkeitä käytetään usein esimerkkinä itsehoitolääkkeistä, joiden myynti pitäisi sallia päivittäistavarakaupoissa. Kuitenkin tulehduskipulääkkeiden käyttöön liittyy niin paljon hoidollisia riskejä, että ne on luokiteltu korkean riskin lääkkeiksi. Hoitosuositusten mukaan tulehduskipulääkkeiden käyttöä pitäisi välttää aina kun mahdollista.

Nikotiinikorvaushoitovalmisteiden myynnin vapauttamisen jälkeen vuonna 2006 niiden myynti on kasvanut vuosittain, ja nikotiini on selkeästi eniten myyty lääke Suomessa rahassa mitattuna. On oletettavaa, että myös muiden itsehoitolääkkeiden myynti lisääntyisi markettimyynnin sallimisen myötä ilman hoidollisen tarpeen lisääntymistä.

Apteekkijärjestelmän uudistamista tarvitaan. Uudistaminen tulee tehdä vaiheittain ja tutkittuun tietoon perustuen. Kehittämisen perustaksi on otettava kansanterveyden edistäminen.

Katri Hämeen-Anttila

sosiaalifarmasian professori

Itä-Suomen yliopisto

Marja Airaksinen

sosiaalifarmasian professori

Helsingin yliopisto

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, jotka HS:n toimitus on valinnut ja toimittanut. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide