Tuleva Nato-jäsenyys vie Suomen juuri sinne, minne kuulumme

Ydinaseet ovat osa Naton integroitua puolustussuunnittelua, johon myös Suomi jäsenmaana osallistuisi.

Naton Brysselin-päämajan edustalla oleva Raymond Huyberechtsin suunnittelema veistos esittää kompassiruusua, mutta sitä kutsutaan Nato Stariksi, Nato-tähdeksi.

19.1. 2:00

Oikeustieteen tohtori Martin Scheinin sanoi selventävänsä, mihin Suomi Naton jäsenenä sitoutuisi ja mihin ei, kirjoituksessaan ”Naton jäsenyys ei tarkoita sotaan sitoutumista” (HS Mielipide 14.1.).

Tämän jälkeen hän käytti palstatilansa todistellakseen, että Nato-jäsenyys ei itse asiassa sitouta Suomea ja sen tulevia Nato-kumppaneita juuri mihinkään.

Scheinin myöntää, että jäsenyydestä seuraa velvoite auttaa aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutunutta toista jäsenmaata. Hänestä siinä tilanteessa Suomen olisi kuitenkin ensin valittava sellaiset avunannon muodot, jotka eivät tarkoita asettumista sodan osapuoleksi, ennen kuin eduskunta antaa suostumuksen sotaan osallistumiselle. Scheininin mukaan avunannon muodot voivat sisältää aseellista voimankäyttöä, mutta ne voivat myös rajoittua pelkkiin pakotteisiin ja materiaaliapuun. Hänestä Suomen ei tulisi, nähtävästi rauhan aikanakaan, valmistautua sotilaallisen avun saamiseen ottamalla Suomen alueelle toisen jäsenmaan komentovallassa olevia joukkoja tai aseita. Ahvenanmaata ei saisi edes sodan aikana käyttää tarkoitukseen, joka olisi jossakin yhteydessä sotilaallisiin toimenpiteisiin.

Tällaisen logiikan mukaan Suomen tulisi Naton jäsenenä suhtautua hyökkäykseen toista Naton jäsenmaata kohtaan jokseenkin samalla tavalla kuin nyt suhtaudumme hyökkäykseen Ukrainaa kohtaan – eli rajoittaa tukemme pakotteisiin ja materiaaliapuun. Haluammeko tosiaan, että Naton muut jäsenmaat suhtautuisivat avun antamiseen samalla tavoin, jos Suomen kimppuun hyökättäisiin?

Scheininin asettamat rajoitteet ja hidasteet vesittäisivät käytännössä Suomen sotilaallisen liittoutumisen ydinsisällön: sotilaallisesti merkittävän avun ripeän antamisen ja saamisen, jos Suomi tai sen Nato-liittolainen joutuu aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.

Scheinin kyseenalaistaa myös ydinaseiden arvon Suomen puolustukselle sillä perusteella, että Natolla ei ole ydinaseita eikä Suomella olisi osuutta Naton ydinasevaltojen ydinaseita koskevassa päätöksenteossa. Ydinaseet ovat kuitenkin osa Naton integroitua puolustussuunnittelua, johon myös Suomi jäsenmaana osallistuisi. Natossa ydinaseet on ennen muuta tarkoitettu pelotteeksi. Aseellinen hyökkäys yhtäkin Naton jäsenmaata kohtaan johtaisi arvaamattomiin seurauksiin hyökkääjän itsensä kannalta. Ydinasepelote on palvellut Naton jäsenmaiden turvallisuutta yli 70 vuotta. Venäjä ei ole uskaltanut hyökätä yhteenkään Naton jäsenmaahan. Naton ydinasepelote palvelisi samalla tavoin myös Suomen turvallisuutta.

Suomen tuleva Nato-jäsenyys ei muuta paikkaamme maailmassa, mutta se muuttaa Suomen turvallisuuspoliittisen identiteetin. EU-jäsenyyden myötä puolueettomasta Suomesta tuli maa, joka ei ole liittoutunut sotilaallisesti. Nato-jäsenenä Suomi liittoutuu ilman ennakkoehtoja tai juridista saivartelua juuri sinne minne kuulumme: läntisten demokratioiden puolustusliittoon.

Pasi Patokallio

suurlähettiläs (emeritus)

Aapo Pölhö

suurlähettiläs (emeritus)

Helsinki

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide