Tutkitun tiedon asema päätöksenteossa on hapertumassa

Kansalaisilla on oikeus odottaa, että heitä koskevat päätökset pohjautuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon.

Suomalaisten luottamus tieteeseen on vahvaa.

25.1. 2:00

Yksi keskeinen tekijä Suomen menestystarinan takana on ollut tieteen ja koulutuksen arvostus. Suomalaisten luottamus tieteeseen on Tiedebarometri 2022 -tutkimuksen mukaan edelleen vahvaa.

Siksi on erikoista, että yhä useammin joudumme kuulemaan tiedekriittisiä tai tutkittua tietoa vääristeleviä puheenvuoroja jopa päättävissä asemissa olevilta poliitikoilta.

Populismin vahvistumisen lisäksi ongelmalla on ainakin kaksi muuta syytä. Ensinnäkin tutkimustulosten tulkinta ja niistä viestintä tapahtuvat yhä useammin muiden kuin tutkijoiden itsensä aloitteesta. Sosiaalinen media tarjoaa alustan omia intressejä palvelevalle ja tutkittua tietoa vääristävälle viestinnälle. Tutkimustiedon saavutettavuus on erittäin tärkeä asia, mutta se tekee yhdessä sosiaalisen median alustojen kanssa mahdolliseksi myös näennäisesti tutkimukseen pohjautuvien virheellisten siteerausten ja tulkintojen laajamittaisen levittämisen.

Yhä useammin joudumme kuulemaan tutkittua tietoa vääristeleviä puheenvuoroja.

Kyky arvioida tulosten luotettavuutta ja suhdetta tarkasteltavaan kokonaisuuteen vaatii syvällistä perehtyneisyyttä, jota useimmilla sosiaalisen median mielipidevaikuttajilla ei ole.

Toinen syy on nyt maailmaa koettelevien kriisien monimutkaisuus. Se tekee oikean kokonaiskuvan muodostamisen vaativaksi.

Esimerkiksi luontokadon ja koronaviruspandemian kaltaisten kriisien syntymekanismien ja vaikutusten ymmärtäminen sekä oikeista torjuntakeinoista päättäminen vaativat eri ilmiöiden keskinäisriippuvuudet huomioivaa tarkastelua, jossa osin ristiriitaiset taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat voidaan tasapainottaa mielekkäällä tavalla. Kaipuu yksinkertaisiin totuuksiin on ymmärrettävä mutta johtaa helposti vääriin ja vahingollisiin johtopäätöksiin.

Kansalaisilla on oikeus odottaa, että heitä koskevat päätökset pohjautuvat parhaaseen saatavilla olevaan tietoon. Tiedebarometrin tulosten valossa poliitikoiden kannattaa ottaa huomioon äänestäjien halu kuulla näkemyksiä, joilla on pitävä pohja. Mutta kansalaisilla on myös oikeus odottaa, että yliopistot, tutkimuslaitokset ja tutkijaryhmät pystyvät vielä nykyistäkin paremmin ottamaan vastuuta luotettavan tutkimustiedon ymmärrettäväksi tekemisestä, esimerkiksi panostamalla ajankohtaisia yhteiskunnallisia haasteita valottaviin monitieteellisiin katsauksiin.

Lyhytjänteisessä mediailmastossamme tarvitaan paitsi resursseja myös yhä vahvempaa yhteistyötä tutkimusta tekevien tahojen välillä. Sekään ei vielä riitä, mikäli tutkimuksen rahoitus- ja ohjausinstrumentit eivät kannusta ja mahdollista tutkijoiden panoksen käyttämistä tiedeviestintään.

Nyt tarvitaan tutkittuun tietoon pohjautuvia päätöksiä. Pelissä on paitsi maapallon tulevaisuutta uhkaavien kriisien ratkaiseminen myös demokratian tulevaisuus. Suomen tulee olla tässä kehityksessä edelläkävijä, muuhun meillä ei ole varaa.

Kaarlo Hildén

Taideyliopiston rehtori

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide