Opetussuunnitelmien tavoitteet ovat epäselviä

Käytettyä terminologiaa ja tavoitteita olisi syytä avata suunnitelmien yhteydessä.

21.1. 2:00

Opetus- ja kulttuuriministeriön sivistyskatsaus herätti laajan keskustelun oppimistulosten heikentymisen syistä. Johannes Kellomäki (HS Mielipide 15.1.) nosti esiin opetussuunnitelmat. Perusopetuksen vuoden 2014 ja lukion vuosien 2016 ja 2021 opetussuunnitelmien toteuttaminen onkin haastavaa.

Opetussuunnitelmat sisältävät tavoitteiden muodossa epäsuoria normeja opetus- ja työtapoihin. Monilukutaidosta syksyllä käyty keskustelu osoitti, että kahdeksan vuotta käyttöönoton jälkeen erään opetussuunnitelman keskeisen tavoitteen merkitys on edelleen epäselvä.

Lukiossa puolestaan jakson aikana annettava palaute ei tarkoita tehtyjen harjoitusten pisteyttämistä ja arviointia vaan neuvoja liittyen opiskelijan opiskelutaitoihin ja -menetelmiin. Tämä selvisi itselleni vasta Opetushallituksen koulutuksessa. Näihin koulutuksiin on käytännössä vain murto-osalla opettajista ja vielä pienemmällä joukolla rehtoreita mahdollisuus osallistua.

Opetussuunnitelmat perustuvat kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen, ja hyvä niin. Käytettyä terminologiaa ja tavoitteita olisi syytä avata suunnitelmien yhteydessä. Se yhdenmukaistaisi koulujen toimintaa ja lisäisi monien asiaan kantaa ottaneiden toivomaa opetuksen tasalaatuisuutta.

Pekka Törrönen

lukion opettaja, Orimattila

Lukijan mielipiteet ovat HS:n lukijoiden kirjoittamia puheenvuoroja, joita HS:n toimitus valikoi ja toimittaa. Voit jättää mielipidekirjoituksen tai tutustua kirjoitusten periaatteisiin osoitteessa www.hs.fi/kirjoitamielipidekirjoitus/.

Seuraa ja lue artikkeliin liittyviä aiheita

Luitko jo nämä?

Luetuimmat - Mielipide